Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015

litehta dáfus, ja mii lea dasto dat

mii olgguštuvvo dahje hilgojuv

vo? Oainnat kultuvra mii ovddi-

duvvo normálan, lunddolažžan ja

árvvus adnojuvvon kultuvran, lea

álo dan duohken ahte juoga eará

olgguštuvvo dahje hilgojuvvo.

Mun lean iežan dutkamušas válljen guorahallat njeallje

áigeguovdilis sámi romána mat leat čállojuvvon ođđasit

áiggis: Elle Márjá Vars girji

Čábbámus iđitguovssu

(2002), Lars Wilhelm Svonni girji

Rihkkut rájiid

(2006), Sigbjørn Skåden girjji

Ihpil – Láhppon mánáid

bestejeaddji

(2008) ja Máret Ánne Sárá girji

Ilmmiid

gaskkas

(2013). Mu váldoteoriija dutkanbarggus lea

leamaš queer-teoriija, mii lea teorehtalaš vuohki mii

analysa bokte geahččala biđget árbevirolaš sohkabeal-

ja/dahje seksualitehtaipmárdusa, ja metoda man mielde

lean bargan, lea kritihkalaš diskursaanalysa. Kritihkalaš

diskursaanalysa lea kvalitatiiva metoda mainna analyse-

ren movt mii hupmat sohkabeliid, ráhkisvuođaáššiid ja

bárragottiid birra sámi máilmmis, ja movt ovdagáttut

bohtet ovdan. Dán bokte lean geahččalan čájehit mak-

kár kultuvrra sámi čáppagirjjálašvuohta ovddida árvvus

adnojuvvon kultuvran.

STRUKTUVRRAT RÁHKISVUOĐA JA

SEKSUALITEHTA EKTUI

Ráhkisvuohta ja seksualitehta lea leamaš guovddáš fád

dán eanas girjjiin maid lean guorahallan. Girjeanalysat

čájehit ahte ráhkisvuohta ja seksualitehta lea juoga mii

adnojuvvo lunddolažžan nissonolbmo ja dievdoolbmo

gaskka. Ráhkisvuohta, ovttaseallin ja seksualitehta gov

viduvvojit vuosttažettiin heterofiila bárragottiid bokte,

ja eanas bárragottit leat juogo náitalan dahje guhká eal-

lán ovttas. Dasa lassin leat eanas

bárain mánát. Áidna spiehkas-

tat lea

Ihpil – Láhppon mánáid

bestejeaddji,

gos homofiila ráh-

kisvuohta ja seksualitehta lea

guovddáš fáddán ja gos maiddái

gullat moatti lesba-bára birra. Dán girjjis lea buore

muddui neutrála oaidnu homofiliijii danne go váldo-

persovdna lea ieš nuorra lesba ja čállá blogga iežas vásá-

husaid birra. Homofiila ráhkisvuohta ja seksualitehta ii

loktejuvvo buorren ii ge bahán, muhto juogan mii dušše

lea

. Dattetge vuhtto heteronormatiiva servodat maiddái

dán girjjis, danne go váldopersovdna dávjá dovddaha

balu ja váivahuvvama dainna go lea akto ja earálágan, ja

nu duođašta ahte son spiehkasta dihto norpmain.

Homofiliija-referánssat gávdnojit maiddái guovtti eará

girjjis, namalassii

Čábbámus iđitguovssu

Rihkkut

rájiid.

Goappašat girjjiin ovddiduvvo homofiliija siv

van, eahpenormalitehtan dahje imašlašvuohtan. Maid

dái dát čájeha ahte homofiillat spiehkastit dábálaš ser

vodatnorpmain ja adnojuvvojit unnán árvvus.

Boaresbártnit/-nieiddat ja mánáhis olbmot orrot maid

leame unnit árvvus adnojuvvon go náitalan bárat, ja

lihkostuvvan ráhkisvuođa dáfus orru eaktudeame nái-

taleami ja mánáid. Dát lokte olbmo stáhtusa ja adno-

juvvo lunddolažžan ja vuogasin. Mánáhisvuohta ja ak-

tonasvuohta ges ferte álo čilgejuvvot. Dákkár čilgehusat

muhtin ládje vuigejit manne sii eai leat nagodan ola-

hit dohko gosa buot olbmot gul háliidit, namalassii

árbevirolaš bearašeallimii. Oainnat heteronorbma ii

muital dušše ahte mii galgat leat heteroseksuálat, muh-

to dat muitala maid mii lea rievttes ja normála vuoh-

ki leat heteroseksuála. Dákkár govvideamit leat miel-

Homofiila ráhkis

vuohta ja seksuali

tehta ii loktejuvvo

buorren ii ge bahán,

muhto juogan mii

dušše lea.