Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015

ahte nieida ovddida seksuálalaš

lahkonemiid, muhto dát bárra-

goddi ii dohkkehuvvo servoda-

gas danne go ahkeerohus lea nu

stuoris. Soai leaba heterosek-

suálat, muhto eaba leat hetero-

seksuálat rievttes vuogi mielde,

mii maiddái lea heteronorpma

dovdomearka.

Lea maid čielggas ahte mánát sosialiserejuvvojit dán

sohkabealjuhkui.

Ilmmiid gaskkas

-girjjis oaidnit omd.

ahte nieiddas vurdojuvvo ahte son galgá oahppat már-

fut vaikko ii háliit, ja bárdni ges galgá oahppat gorudiid

rihttet, ja dán sáhttá dulkot dainna lágiin ahte adnojuv

vo diehttelas áššin ahte soai leaba heterofiila nuorat geat

muhtin beaivvi galgaba náitalit nuppiin sohkabeliid,

ja de lea dehálaš ahte máhttiba bargat daid bargguid

mat gullet goappáge sohkabeallái vai šaddaba vuogas

isit- ja eamitávnnasin boahtteáiggis. Dákkár govvidea-

mit leat mielde doalaheame idealisttalaš struktuvrraid

servodagas gos sohkabeal-dualisma adnojuvvo diehtte-

las áššin. Nissonolbmot ja dievdoolbmot kontrasterejit

nubbi nuppi, ja visot dagut ja doaimmat vihkkedallo-

juvvojit vuostálaga dan ektui ahte mii lea feminiidna ja

mii lea maskuliidna árvu dan dihto servodagas. Nieid-

dat ja bártnit leat dieđusge goabbatláganat luonddus ja

dat movt servodat árvvoštallá femininitehta ja maskuli-

nitehta lea hui guovddážis sosialiserenproseassas. Datt-

etge dát guottut eai heive buot olbmuide servodagas, ja

lea ge juoga maid queer-teoriija cuiggoda. Árbevirolaš

sohkabealrollat gos sohkabeal-dualisma ja heteronor-

mativitehta lea nu guovddážis, olgguštit LHBT-olb-

muid, geat baicca juogadit bargguid beroštumiid ja

gelbbolašvuođa mielde dan sadjái go árbevirolaš sohka-

bealrollaid.

STRUKTUVRRAT OVDA

GÁTTUID EKTUI

Struktuvrrat ovdagáttuid dáfus

leat juo muhtin muddui čilge

juvvon ovddit teakstaosiin, dan-

ne go ovdagáttut bohtet ovdan

sihke das movt mii jurddašit

ráhkisvuođa ja seksualitehta bir-

ra, ja movt mii oaidnit sohka-

bealrollaid. Muhto LHBT-áššiid váilevaš tematiseren

lea maid mielde ovddideame servodatstruktuvrraid mat

mielddisbuktet ovdagáttuid homofiillaid hárrái.

Ilmmiid gaskkas

-girji lea áidna girji mu dutkanmateriá-

las mii ii guđegeládje referere homofiliijii. Lea dieđusge

buorre go girji ii ovddit ovdagáttuid homofiillaid hár-

rái, muhto nuppe dáfus sáhttá dadjat ahte go homofi-

liija ii leat oidnosis ii buorrin iige bahán, seammás go

heteronormativitehta lea nu čielggas, de lea dat maiddái

muhtinlágan govvádus mii čájeha ahte LHBT-olbmot

ja molssaevttolaš eallinvuogit dahkkojuvvojit oaidne-

meahttumin girjjálašvuođas. Nappo ovddida girjjálaš

vuohta struktuvrraid ja ovdagáttuid ahte heterofiliija

lea áidna lunddolaš eallinvuohki, muhto lea go duođai

nu? Luonddu bealis leat olbmot oalle dievasmeahttu-

mat ja bealledagus. Mii fertet oahppat olu áššiid vai bir-

get, ja dušše unna oasáš das maid mii dárbbašit vai bir

get boahtá "luonddus"; eanas boahtá dan kultuvrras ja

servodagas gos mii eallit. Maiddái queer-teoriija nan-

ne ahte sohkabealli lea mihá eambbo máŋggabealat go

maid heteronormatiiva sohkabeal-dualisma bidjá vuođ

đun. Dan vuođul lea vejolaš ákkastallat ahte hetero

normatiiva eallinvuohki ii leat áidna lunddolaš eallin

vuohki, dat lea baicca diskursa man olbmot leat ieža áig-

giid čađa hábmen. Dat lea okta servodaga diehttelas-at-

Heteronormatiiva

eallinvuohki ii leat

áidna lunddolaš

eallinvuohki, dat lea

baicca diskursa man

olbmot leat ieža áig

giid čađa hábmen.