Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015

de doalaheame ideologalaš ser-

vodatstruktuvrraid gos olbmuin

lea vealla dahje iešguđetlágan

árvu, ja gos bearašárvvut leat hui

dehálaččat. Bajimusas hierarkiijas

orrot leame heterofiila náitalan

bárat geain leat mánát, dasto bohtet bárat geat eai leat

náitalan, muhto geat leat guhká orron ovttas. Aktonas

ja mánáhis olbmuin ii oro leame seamma árvu, ja buot

vuolemusas leat homofiillat, danne go sis ferte leat juo-

ga sivva, sii eai leat normálat.

Visot dát govvideamit leat servodaga diskurssat eai ge

dáidde bahás jurdagiin čállojuvvon, muhto baicca daid

oainnuid vuođul mat servodagas lea áigges áigái. Min

servodaga heteronormatiiva diskurssaid sáhttá earret

eará oskku vuođul dulkot. Mii diehtit historjjá bokte

ahte leastadianisma lea guhká leamaš hui guovddážis

olu sámi guovlluin, ja eanas leastadiánain lea hui kon-

servatiiva oaidnu seksualitehtii, ja oaivvildit ahte dat lea

juoga mii gullá nissonolbmo ja dievdoolbmo náittos-

dillái. Vaikko dán áigge ii leat šat nu garra vuordámuš

ahte galgá náitalit nu movt ovdalaš áigge, de lea goit-

ge guovddášbearašjurdda hui dábálaš, mas leat eadni ja

áhčči ja sudno searvemánát. Homofiliija namuhuvvo

dávjá suddun risttalašvuođas, ja mu dutkanmateriála

buoremuddui duođašta ahte dat lea juoga man birra ii

gánnát sága ráhkadit.

Dákkár dilálašvuođat šaddet muittuhussan sidjiide geat

eai heive heteronorpma sisa ahte sii leat spiehkastagat,

earáláganat. Merethe Giertsen lea okta dan moaddá-

sis geat leat dutkan sámi homofiillaid, ja son čállá ah-

te go leat máŋga minoritehtaidentitehta maid galgá

fuolahit, de lea várra ahte muhtin dain identitehtain ii

dohkkehuvvo ja nu hábme dulb-

mojuvvon álbmoga. Mu dutkan-

barggu oktavuođas oaidnit ah-

te leat LHBT-identitehtat mat

eai dohkkehuvvo. Dat dahkkoju-

vvojit oaidnemeahttumin, dah-

je šaddet muhtinlágan leaikkastallanáššin mas "mii"-

ja "sii"-oktavuohta deattuhuvvo. Dákkár struktuvrrat

čáppagirjjálašvuođas muitalit lohkkiide ahte LHBT-ol-

bmuin lea unnán árvu. LHBT-olbmuid ráhkisvuohta ja

seksualitehta, mii sidjiide lea lunddolaš, ii báljo temati-

serejuvvo čáppagirjjálašvuođas, ja jus čállojuvvo mihk-

kege, de leat unohis geažuheamit, dahje nu movt

Ihpil –

Láhppon mánáid bestejeaddji

-girjjis boahtá ovdan, ahte

homofiila váldopersovdna eallá lihkohis eallima ja loah-

pas duššá, dahje vejolaččat sorbme iežas.

STRUKTUVRRAT SOHKABEALROLLAID

EKTUI

Sohkabealrollat leat hui mihtilmasat visot girjjiin maid

lean guorahallan. Nissonolbmuin ja dievdoolbmuin lea

hui čielga earru bargojuoguid ja sohkabealrollaid dáfus.

Nissonolbmot leat dat geat dollet ruovttu bajás, geat

fuolahit ja stivrejit mánáid, gohččot sin bargat viesso-

bargguid ja bearráigehččet ahte sii ohppet daid barg-

guid mat sis vurdojuvvojit. Dievdoolbmot ges govvi

duvvojit "garra almmájin" geat bivdet, guolástit dahje

barget bohccuiguin, sii barget roavvabargguid nu go go-

rudiid rihttet ja buođuid bávkalit, ja sii juhket maiddái

olu alkohola. Dasa lassin leat sii stoaidaseappot go

nissonolbmot, ja jođihit omd. seksuálalaš lahkonemiid.

Dáid beliid oaidnit čielgasit sihke

Rihkkut rájit

-girjjis

Ilmmiid gaskkas

-girjjis, ja muhtin muddui maiddái

Čábbámus iđitguovssu

-girjjis.

Čábbámus iđitguovssu

-girjjis dattetge lea maid ovdamearkkat mas oaidnit

Buot vuolemusas

leat homofiillat,

danne go sis ferte

leat juoga sivva, sii

eai leat normálat.