Table of Contents Table of Contents
Previous Page  58 / 72 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 58 / 72 Next Page
Page Background

58

Sámis

21/2016

Harald han lea bajásšaddan máilm­

mi buoremus luossadeanu báld-

das, ja luossabivdu diehttelas lea

leamaš deaŧalaš oassi su bajás­

šattadettiin. Johttádettiin Deanu

bajás heive juoiggastit luosa juigo­

sa, man suopmelaš dutki Otto

Donner lea almmuhan girjjistis

”Lappalaisia lauluja”mii almmustu-

vai Helssegis 1876:s.

De orustastit

Buolbmágii

, gos Ha-

rald eamit, Britt Rajala lea bajás­

šaddan. Báikenamma Buolbmát

namahuvvo čálalaš gálduin jo

1500-logu gaskamuttus. Buolbmát

gulai dalle Várjjaga siidii. Ruošša

gálduin Buolbmát lea čállon na-

main ”Polnaya” ja ”Polnoy”, ja Buol-

bmátjohka ”Polnoy-Reka”. Jagi

1559 ruošša fáldi Jefin Anismov

váidalii cárii ahte dánskalaččat

ledjeváldán sápmelaččain beali

Buolbmátjogas (Johansen 1923).

Dánmárku-Norgga gálduin Buol-

bmát namahuvvo vuosttas geard-

de 1717:s miššonbáhpa Thomas

von Westen čállosiin namain ”Bol-

LUOSA JUOIGGUS

Luossa vuodjá čázi botni miel

dat gievrras guolli ja divrras guolli

mii manná

jos livččii čađa eatnan deatnu

De ohpit son manná gitta geahčái

ja čáhpot nu sakka

ja de šaddá nu ahte

ii eambbo bora ge šat

ii heađis ge

Ja máhccá son fas vuolás

gos lea boahtán

ábi viidodagas

gos leat ollu luosat

Ja fas šaddá seamma šealgat

mo ovdal lei

go áhpásis fas boahtá

Go silddiid oažžu borrat

de fas buoidu

ja šaddá seamma láhkai

mo ovdal lei

Stuorra goadjin.

Govva: Mihkku Solbakk.

ma”. Buolbmátjávri namahuvvo

major Schnitler rádjaraporttas

(1742–1745) namain ”Bolma-jaure”.

Maid de mearkkaša namma

Buol-

bmát?

Guovllu olbmot, geaid Leif

Rantala gažadii 1970-logu álggus,

čilgejit ahte namma boahtá sá-

nis

buollán mohkki

. Sii leat gullan

dološ olbmuin ahte báiki gokko

Deatnu mohkkasa, lea don dolin

buollán. Dat boahtá maiddái ov-

dan Itkonen girjjis 1920:s. Dan lei

sutnje čilgen Fredrik Holmberg

1918:s.

Guovllu olbmot dihte muitalit ahte

jorgalettiin eatnamiid de ledje ih-

tán eatnamis činat (Ragnvald Ra-

jala čilgehus). Olaf Kollstrøm diđii

muitalit ahte geologat ledje čilgen

ahte buollin lei várra dáhpáhuvvan

400 jagi dassái.

Thor Frette čilgii gis muhtun radio­

prográmmas jagi 1974 ahte lei

veadjemeahttun ahte namma lea

vuolgán

buollán mohkki -

dajalda-

gas. Dat lei veadjemeahttun giela

”jietnadat-áššiid” geažil. Muhto ii

sus ge lean molssaevttolaš dah-

je alternatiivvalaš čilgehus báike-

nama duogážii (gč. Solbakk: Báike-

namat Sámis 2012).