64 / 72
64
Sámis
21/2016
MUOHTAČALMMIT
Sattáhallá áimmuid čađa
hiljit gahččet muohtačalmmit,
gahččet geđggiid, skirriid ala,
vielgadin dat gokčet eatnan.
Vaikko dain lea gorut smávis,
miljonat go oktii bohtet,
divvet rokkit, leagit, muorra-
bohtožiidda ihtá skálvi,
geđggiid duohkái čoggo časttas.
Giđđabeaivváš muođuid ovddas
suddet smávva muohtačalmmit
šelges čáhcegoaikkanassan.
Goaikkanasas čoggojit dat
ájan, deatnun, jávrin, mearran
– stuoris dalle lea daid fápmu.
(Harald Gaski:
Våja Våja Nana Nana. Sa-
miske tekster.
LNU/Cappelen 1991; Pedar
Jalvi – Anders Larsen:
Sátnedáidu.
Davvi
Girji 1992, Harald Gaski ovdasátni: Ođđa
vugiiguin loktemin sámi iešdovddu).
Lea lunddolaš bisánastit
Jalvái
, gos
Lemetaš-Piera – Pedar Jalvi (1888–
1916) bajásšattai.
Pedar Jalvi lei riegádan 1888
Badje-Deanus Jalvvi nammasaš
báikkis. Su gástanamma lei Pie-
ra Helander, ja son gohčoduvvui
Lemehaš-Pieran.
Jagi 1911 son
beasai Jyväskylä oahpaheaiskuv
lii Gaska-Suomas. Doppe son
báidnui suopmelaš čearddalaš-
romantihkalaš jurdagiidda. Suop-
ma lei dan áigge Ruošša stivreju-
mi vuolde ja ražai garrasit nannet
suopmelaš, čearddalaš iešdovddu.
Erenoamáš deaŧalaš lei nannet suo
magiela geavaheami buot servo
daga oktavuođain, danne go suo-
magiella vealahuvvui ruoŧagiela
ektui mii lei dalá Suoma virgegiella
(ruoššagiella ii lean ožžon coavcci
šaddat virgegiellan).
Lemehaš-Piera de atnigođii iežas
gástagoarggu menddo ruoŧŧelaž
žan ja ozai lobi geavahišgoahtit
Pekka Pohjansäde ođđa namma-
nis. Muhto Lemehaš-Piera fargga
gávnnahii ahte suomagiella lei
mesta seamma fuones dilis Suo
mas go sámegiella Sámis, ja nu
movttáskii geavahišgoahtit čáppa
girjjálašvuođa nannet sámiid ieš
dovddu ja ovddidit čállingiela.
Dego
Elias Lönnrot
ge, gii 1800-lo-
gus jođii measta miehtá Suoma ja
čohkkii ee. suopmelaš máidnasiid
ja muitalusaid, mat almmustuv
ve
Kalevala
-girjin, de mátkkoštii
Lemehaš-Piera ge rehpposelggiid
dadjat miehtá Davvi-Sámi geassit
1914 ja čohkkii sámi máidnasiid
ja muitalusaid, mat su jápmima
maŋŋá almmustuvve girjin (1966):
Sabmelažžai maidnasak ja muih-
talusak (Sápmelaččaid máidnasat
ja muitalusat),
ja man doaimmahii
Samuli Aikio.
Jo skuvlla váccedettiin Lemehaš-
Piera lei ožžon geahpesdávdda,
mii dađistaga vearránii. Hui buohc-
cin son vulggii geassit 1916 davás
ruovttu guvlui. Son jámii Anára
buohccevissui ja hávdáduvvui Aná-
ra girkogárdái. Jagi ovdal (1915)
son ieš gearggai almmustahttit
Muohtačalmmit
-nammasaš dikta-
ja muitalusčoakkáldaga personna-
main
Pedar Jalvi
.
Muhtun sajis čállá Harald Gaski
ahte
Muohtačalmmit
ledje čielga
čáppagirjjálaš duojit. Pedar Jalvi
háliidii dáidagis bokte morránaht-
tit sápmelaččaid fuola atnigoahtit
iežaset gielas ja árbevieruin. Son lei
dan doaivagis ahte sámeálbmogis
lei boahtteáigi go fal sápmelaččat
rahče ja barge ovttas. Dávjá vieččai
govvádusaid luonddus. Dát boahtá
bures ovdan divttas
Muohta
čalmmit,
čilge Harald Gaski:
...omd. atná Pedar Jalvi muohta
čalmmiid govvádussan čájehit man
vuohkkasit sápmelaččat leat álohii
heivehan iežaset eallima lundui.
Seammás lea muohtačalmmiin hir-
bmat fápmu ge go suddet ja golg-
gedit johkan ja deatnun. Dan láh-
kái son háliida govvet ahte maiddá
sámi álbmot ge sáhttá leat gievra
jus dušše bisošii ovttas.
•
Lemetaš-Piera – Pedar Jalvi
(1888–1916).