Sámis 13

15 / 60

Sámis 13/2013 15
(Kárášjohka) ja Kt (Guovdageaidnu). Jus informántii
ii lean visses sátni áddehahtti, de lea merken (⧻), omd.
Kt ⧻, jus áddii sáni, muhto ii lohkan gullat suopmanii,
de lea merken (⧺), ja jus informánta logai ahte sátni lea
ráhkaduvvon suopmana njuolggadusaid mielde, muhto
ii leat dattege dohkálaš, de lea merken (ǀ ̵). Dasa lassin lea
vel merken jus sátni gullá guovllu badjeolbmuid suop­
manii, namalassii Kt n ja Kr n. (Geahča gova 1.) Lea vel
merken jus su veahkkebargi (Henriksen) lea lohkan sát­
ni gullá Buolbmága suopmanii, muhto su (váldo)infor­
mánta ii leat lohkan dan, de lea merken sáni maŋŋái P
(indiv.).
Govva 1. Nielsen merkenvuohki jus sátni gullá vissis
suopmanii.
Nielsen lea guorahallan sániid Buolbmágis, Káráš­jogas
ja Guovdageainnus earret eará Friis sátnegirjji vuođul ja
sátnerádju gokčá daid guovlluid.
Bergsland-Ruong čállinvuohki
Loahpageahčen 1940-logu álggahuvvui bargu oažžut
oktasaš davvisámegiela čállinvuogi Norgga ja Ruoŧa
beallái. Njunnošis dan barggus leai Knut Bergsland
(Norgga bealde) ja jurdda leai ahte Konrad Nielse­
na čállinvuohki galggai leat vuođđun. Norgga bealde
ledje earret Knut Bergsland čuovvovaš olbmot mielde
čállinvuogi barggus: Konrad Nielsen, Asbjørn Nesheim
ja Hans J. Henriksen, ja sii sáddejit čállinvuogi evttohu­
sa Ruoŧa beallái geassemánus 1947. Ruoŧa bealde ledje
mielde Israel Ruong, Björn Collinder ja Harald Grund­
ström, ja sii sáddejedje ruovttoluotta sin iežaset evtto­
husa, mas earret eará leai váldojuvvon eret deattamear­
ka, omd. čállet sii dubbmim (dan sadjái go dub’mim) ja
sis ledje maiddái eará evttohusat mot dássemolsašupmi
galggai boahtit ovdan čállinvuogis. Romssas dollojuv­
vui čoahkkin borgemánu loahpas 1947 masa (Norg­
ga) Girko- ja oahpahusdepartemeanta leai bovden
ja dan čoahkkimis oassálaste earret eará Knut Bergs­
land ja Israel Ruong, ja soai oaččuiga bargun čoavdit
čállinvuogiášši jođáneamos vuogi mielde. Bergsland ja
Ruong gávnnadeigga Uppsalas čakčamánu álggus seam­
ma jagi ja čáliiga evttohusa ovttas Björn Collinderiin,
mas earret eará deattamearka ii galgan geavahuvvot go
dalle go leai jur bággu, ja maiddái ahte g j sadjái galg­
gai čállojuvvot dj. Evttohus ii váldojuvvon vuostá bu­
riin mielain Oslos ja čállinvuohki gieđahallojuvvui vel
oktii Norgga joavkkus čakčamánu loahpas ja Ruong­
bođii Osloi mánu maŋŋel gos dat loahpalaš evtto­
hus dohkkehuvvui ja maid Bergsland ja Ruong čáliiga
vuollái skábma­mánus 1947. Dan evttohusa dohkke­
hedje Norgga ja Ruoŧa skuvlaeiseválddit 1950 ja 1951.
Čállinvuohki lea gohčoduvvon Bergsland-Ruong
čállinvuohkin ja dan čállinvuogis doalahuvvui Nielsena
vuohki guovddáškonsonánttaid hárrái, nu ahte deatta­
mearka geavahuvvui Nielsena čállinvuogi mielde, muh­
to d’dj ja ddj čállojuvvui dan sadjái go Nielsena g’g j ja
gg j, omd. soaddji vs. soagg ji .