Sámis 13

16 / 60

16 Sámis 13/2013
Skuvlagirjjit čállojuvvojit das duohko dan ođđa
čállinvuogi mielde. Sihke Bergsland ja Ruong čáliiga
giellaoahpa ođđa čállinvuogi mielde: Knut Bergsland:
Samisk grammatikk med øvelsestykker (1961) ja Israel
Ruong: Min sámegiella (1970). Jagi 1973 almmuhuv­
vui vuosttaš sátnegirji ođđa čállinvuogi mielde: Olavi
Korhonen: Sádnigir’ji sámigielas ruoŧagillii, ruoŧagielas
sámigillii. Sátnegirjjis ledje sullii 6 000 sámi ohcansáni.
Sátnegirji oaččui stuora mearkkašumi go dan áiggi ledje
sámi nuorat lohkagoahtán sámegiela universitehta dá­
sis, Norggas Oslo universitehtas ja Ruoŧas vuosttažettiin
Uppsala universitehtas ja de maŋŋel maiddá Ubmi uni­
versitehtas, go dat universitehta oaččui sámegiela pro­
fessoráhta 1974. Norgga bealde almmuhuvvui dáro­
giela-sámegiela sátnegirji 1975: Thor Frette: Norsk-­
samisk ordbok. Dárugiel sámigiel sádnigir’ji. Frette girj­
jis ledje­sullii 11 000 dárogiela ohcansáni ja sátnegirj­jis
ledje­maiddái ođđa sámi sánit maid Frette ieš leai hut­
kan dahje mat ledje geavahusas dalle, muhto mat eai
gávdnon eará sátnegirjjiin. Frette sátne­girji geavahuvvui
viidát ii dušše Norggas, muhto maiddái Ruoŧas. Ov­
dal Frette eai lean almmuhuvvon dáru-sámi sátnegirjjit
earret Stockfleahta dáru-sámi sátnegirji (Norsk-lappisk
Ordbog 1852). Ii Frette iige Korhonen leat čilgen gos
sánit leat čohkkejuvvon dahje jus mii nu sátnegirjjiid
leamaš vuođđun.
Oktasaš davvisámegiela čállin­
vuohki
Sámekonfereansa 1973 attii Sámi giellalávdegoddái
bargun ráhkadit oktasaš čállinvuogi Norgii, Ruŧŧii ja
Supmii. Bergsland-Ruong čállinvuohki geavahuvvui
dalle Norggas ja Ruoŧas, muhto Suoma bealde leai
eará čállinvuohki anus maid Paavo Ravila leai ovddi­
dan 1930-logus ja maid Erkki Itkonen veahá rievdadii
1950-logus. Jurdda leai ahte oktasaš čállinvuohki galg­
gai gokčat sihke davvisámegiela ja julevsámegiela, muh­
to giellalávdegoddi ii nagodan soabadit ja 1978 dohkke­
hii Sámekonfereansa oktasaš čállinvuogi davvi­sámegiela
váras, maid giellalávdegoddi leai válbmen. Moadde
smávva rievdadusa dahkkojuvvojedje veahá maŋŋelaš ja
čállinvuohki lea 1979 rájes leamaš geavahusas.
Norgga bealde addojuvvui olggos smávit sátnegir­
ji 1983 (Nils Jernsletten: Álgosátnegirji. Samisk-norsk
ordbok), mas ledje lagabui 5 000 ohcansáni, ja Ruoŧa
bealde addojuvvui olggos skuvlasátnelistu 1984 (Mi­
kael Svonni: Sámegiel-ruoŧagiel skuvlasátnelistu. Sa-
misk-svensk skolordlista), mas ledje lagabui 7 000 oh­
cansáni. Vuosttaš stuorit sátnegirji mii almmuhuv­vui
ođđa čállinvuogi mielde leai Pekka Sammallahti Sámi-­
suoma sátnegirji 1989. Dat sátnegirji leai vuosttaš stuo­
rit sátnegirji maŋŋel Nielsena sátnegirjji almmuheami
1932–38 ja sisttisdoallá sullii 35 000 ohcansáni. Niel­
sen leai juohke sátnái merken man suopmanis sátni gea­
vahuvvui, nu got su informánttat ledje dieđihan. Sam­
mallahti sátnegirjjis ii boađe ovdan gos sánit geavahuv­
vojit, muhto sus leamaš vissásit Nielsena sátnegirji soa­
meslágán vuođđun ja de lea vel čohkken sániid eane­
musat Suoma ja Norgga bealde. Su vehkiid gaskkas leat
jur moattis Ruoŧa bealde. Nielsena sátnegirji lea áidna
davvi­sámegiela sátnegirji mii čájeha man suopmanii vis­
ses sátni gullá dahje ii gula. Sammallahti lea gal merken
muhtin sániide ahte gullet Norgga beallái (N) Ruoŧa
beallái (R) dahje Suoma beallái (S), muhto ii fal makkár
suopmanii sátni gullá.
Go lohká Nielsena sátnegirjji, de oaidná ahte eai
visot sánit (badjel 25 000 sáni mat leat su sátnegirjjis)
gula seamma suopmanii, ja seamma ládje ferte maid