Sámis 13

36 / 60

36 Sámis 13/2013
alla oahppu, boarráset giellageavaheaddjit geat beroštit
giellaárvvus jnv.) ja sii geat aktiivvalaččat barget giella­
ealáskahttimiin. Olggobeale dutkit beroštit dávjá dán
joavkku representašuvnnas. Dát olbmot dávjá fállet
iežaset diehtoaddin ja oktavuođaolmmožin, sii "dov­
det olles servodaga" ja muitalit dutkái geat hállet giela
ja gii ii hála, geainna dutki galgá ovttasbargat ja geasa
"ii gánnet geavahit áiggi" (gč. Evans 2001). Go dutkis
lea váilevaš giella- ja kulturmáhttu ja dovdá iežas eahpe­
sihkarin amas kultuvrras, de lea vuogas doahttalit ovt­
taskas olbmuid geat doibmet servodatofelažžan. Jos
ofelaččat menddo sakka stivrejit gieddebarggu, de dut­
ki sáhttá oažžut menddo oktageardánis ja váilevaš oain­
nu gielladilis.
Dutki ja giellaservodat
Dutkiin, geat dávjá leat olggobeale olbmot ja boh­
tet amas servodahkii, leat máŋgii ovdagáttut das mo
giellaservodat doaibmá. Dát sáhttá váikkuhit dutkan­
bohtosiidda. Váilevaš máhttu servodaga mekanism­
maid birra, váilevaš giellamáhttu ja oanehis teknihkalaš
dutkan­galle­deamit, goas dutkit eai beroš eai ge váldde
oktavuođa olbmuiguin geaid gielladili leat dutkamin,
dagahit gaskka dutkiid ja "dutkanobjeavttaid" gaskkas,
juoga mii fas dahká ahte guorahallamat šaddet mend­
do coahkásat.
Govva objektiivva dutki birra, geas lea neutrála posi­
šuvdna servodagas gos son lea dahkamin guorahalla­
miid, lea boares myhta mii ii vástit duohtavuhtii. Juo
dalle go gielladutki čájeha beroštumi muhtin áitojuv­
von gillii ja ihtá giellaservodahkii, de dát váikkuha gie­
la stáhtusii, olbmuide ja servodatproseassaide. Danne
lea hui dehálaš ahte dutki álo jurddaša kritihkalaččat
iežas rolla birra ja man láhkai dat sáhttá váikkuhit dut­
kanbohtosiidda ja olbmuide geaiguin leat bargamin.
Dát guoská maiddái dutkiide geat ieža gullet muhtin
álgo­álbmogii dahje unnitlogu álbmogii. Vaikko vel lea
seammá čearddalaš vuođđu go sis geaid dutki lea guora­
hallamin, ii mávsse dan ahte dutkis lea eamimáhttu di­
liid birra maid son lea guorahallamin, ii ge leat mihkke
dáhkádusaid dasa ahte láhtte ehtalaččat riekta.
Badjelgeahččan
Boastu dieđut áitojuvvon gielaid ealasvuođa hárrái sáht­
tet maid vuolgit badjelgeahččama dihte. Akademalaš
máilmmis lea alla árvu čadnojuvvon dasa ahte bar­
gat eksohtalaš, áitojuvvon gielaiguin; leat son gii buk­
tá dieđu das ahte muhtin giella lea "jápmán" dahje ah­
te son bargá "maŋimuš hálliiguin". Dávjá áitojuvvon
gielat doib­met katalysáhtorin dutkiide geat dáhttot
akademalaš karrieara ja háliidit prošeaktadoarjagiid ja
alla stáhtusa. Erenoamáš čállosat ja artihkkalat main
vuođđu lea coages dutkanbargu, lea dávjá dakkár ođas
man birra ollu mediat čállet ja muitalit.
Sáhttá leat sáhka gilvvus vissis unnitálbmogiid gask­
kas jos badjelgeahččá dan ahte muhtin áitojuvvon gie­
lat ain leat eallimin ja daid sáhtášii ealáskahttit: galgá
go deattuhit smávva gielaid Norggas, nu mo nuortalaš­
sámegiella? Dahje ubmisámegiela Ruoŧas? Ii go leat
hálbbit ahte ubme­sámit baicce ohppet máttasámegie­
la ja ahte sii geat háliidit oahppat nuortalašgiela fár­
rejit Supmii? Vaikko muhtin dutkit čuoččuhit ahte
nuortalašsámegiella ja biŧonsámegiella eai leat ealli gie­
lat Norggas odne (Feist 2010: 19, 20, Vangsnes 2012),
de ii leat dáid gielaid dálá dilli guorahallojuvvon. Mii eat
dieđe leat go odne olbmot Norggas geat máhttet biŧon-
Biologiijas jápmin lea juoga mii
lea loahpalaš ja mii dáhpáhuvvá
lunddolaš sivaid geažil, ...