Sámis 13

37 / 60

Sámis 13/2013 37
ja nuortalašsámegiela, dahje leat go olbmot geat iden­
tifiserejit iežaset dáid gielaiguin dahje geat háliidivčče
ealáskahttit daid.
Dubmet giela
Jápminduomut maid dutkit, politihkkárat, eiseváld­
dit ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnat celket, sáhttet
hoah­puhit giellamolsunproseassaid ja buktit negatiiv­
va sosiál-psykologalaš váikkuhusaid daidda olbmuide
geat identifiseret iežaset jápminčilgejuvvon gielaiguin.
Giella­servodatlahtut sáhttet jurddašit ahte lea veadje­
meahttun váldit ruovttoluotta iežaset giela, ja dan dihte
eai geahččal ge álggahit ealáskahttindoaimmaid. Vejolaš
giellageavaheaddjit eai dáidde geavahit iežaset máhtu
dahje sii ollásit hilgot dan. "Jápmán" gielat dábálaččat
eai oaččo makkár ge politihkalaš dahje ásahuslaš doar­
jaga. Ii biŧon-, ubme- dahje áhkkilsámegielas leat omd.
makkár ge sajiid riikkaidgaskasaš sámi giellalávdegot­
tis, ii ge leat makkár ge váikkuhanváldi sámi giellapoli­
tihkas. Teorehtalaš jápminduomut ja pessimisttalaš ár­
valusat sáhttet johtilit dagahit praktihkalaš loahpalaš
giellamolsumiid. Danne lea dutkiin, politihkkáriin ja
eiseválddiin stuorra ovddasvástádus go celket juoidá
áitojuv­von gielaid ealasvuođa hárrái.
Gielat eai jáme, gielat molsašuvvet –
vel ruovttoluotta ge
Odne eanet ja eanet erenoamážit giellasosiologat gehč­
čet kritihkalaččat giellajápminmetafora. Gielladutki
Jon Todal oaivvilda omd. ahte ii sáhte hállat giellajáp­
mima birra seammaláhkai go hálla jápmima birra bio­
logiijas. Biologiijas jápmin lea juoga mii lea loahpalaš ja
mii dáhpáhuvvá lunddolaš sivaid geažil, muhto giela dá­
fus politihkalaš, ekonomalaš ja persovnnalaš dilit maid
mii olbmot ieža dagahit, mearridit jos giella adnojuvvo
vai ii. Danne go álo lea vejolaš rievdadit dákkár diliid, de
lea maiddái álo vejolaš nuppástuhttit giellamolsunpro­
seassa. Jos olbmot háliidit váldit ruovttoluotta iežaset
giela ja jos leat okta dahje eanet olbmot geain lea giella­
máhttu, dahje jos giella lea dokumenterejuvvon, de lea
vejolaš dan ealáskahttit (Todal 2008: 127).
Váldit giela ruovttoluotta
Iešguđet álgoálbmotjoavkkut anglo-amerihkálaš
máilm­­mis (omd. wôpanâak, ohlone och myaamia) gea­
va­hiš­­gohtet fas máttarmáttuid "oađđi" gielaid, mat eai
leat geava­huvvon guhkes áigái (language reclamation).
USAs ja Kanadas moanat akademalaš ásahusat ja dutkit
ovttas­barget álgoálbmogiiguin ealáskahttin dihte sin
giela (omd. University of Victoria, MIT). Bures lihkos­
tuv­van prográmma Master-Apprentice Language Lear-
ning Program, mii vuođđuduvvui California universi­
tehtas Berkeleyas USAs, lea veahkehan máŋg­gaid gie­
laid main leat unnán giellageavaheaddjit, sihke bajidit
sin stáhtusa ja lasihit aktiivva giellahálliid logu. Unni­
musat 50 tiimmu mánnui, oktiibuot golmma jagis, oah­
paha muhtin gii máhttá giela (giellačeahppi) oahppi,
oktasaš beaivválaš doaimmaid bokte main duššefal áito­
juvvon giella adnojuvvo. Prográmma dahká vejolažžan
dušše ovttain hálliin álggahit ealáskahttinproseassa mii
de fas álggaha ráidoreakšuvnna mas olbmot ealáskahtt­
et sin oađđi giellamáhtu dahje sii ohppet giela gitta álg­
gu rájes (Hinton & Hale 2008: 217–226).
Australias, USAs ja Kanadas fertejit dutkit ohcat lo­
bi álgoálbmogiin jos áigut čađahit gieddebarggu álgo­
álbmot­servodagain. Kontrávttas mii dahkko, dutkit ja
ásahusat máidda sii gullet, leat geatnegahtton árv­vus at­
... muhto giela dáfus politihkalaš,
eko­noma­laš ja persovnnalaš dilit
maid mii olbmot ieža dagahit,
mearridit jos giella adnojuvvo vai ii.