Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015 15

dalit. Olmmoš dárko dáid áššiid, erenoamážit go dat or-

rot geardduhuvvomin nu dávjá.

Duohta ášši, earret olggušteami ja dohkkehuvvon

diehtemeahttunvuođa, lea dattege ahte go mii giehta-

dallot dušše unnitlogu-joavkun, de duššindahkkojit

min vuoigatvuođat álgoálbmogin. Álgoálbmotvuoigat

vuođat leat vuođđuduvvon earái go dušše unnitlogu

vuoigatvuođaide. Min autonomia ja ieš-mearrideame

gáibádusat vulget min álgoálbmot-stáhtusis, mii meark

kaša ahte min servodat gullá dán guvlui mii lea kolo

niserejuvvon ja mii leat duvdiluvvon doaresbeallái min

iežamet eatnamis man dál stivrejit olggobealde boah-

tán olbmot geat ráđđejit eatnama badjel kolonisttalaš

vieruid mielde. Riikkaidgaskasaččat dát vuoigatvuođat

leat dovddastuvvon riektin mii addá viiddit vuoigat

vuođaid go unnitlogu árvu dahká, ja mii eaktuda sierra

bealuštusa stáhta eiseváldiid beales.

Go akademihkkárat ja oahpaheaddjit, seammá man

buorredáhtolaččat hálidežžet leat, meannudit sápme

laččaid dušše unnitloguálbmogin, sii dahket bahá min

gáibádusaid ovdii. Sii unnidit min dušše dakkáražžan

geat átnot dohkkehuvvot eanetlogu álbmoga beales ja

geainna ii leat eará go dábálaš olmmošvuoigatvuođat

masa čujuhit. Liberála diversitehta dasto gártá leat

vel ain okta koloniserejeaddji dahku, dušše eará uhki

deaddji amadajuin.

Troy Storfjell lea Associate Professor Pacific Lutheran

universitehtas Tacomas, Washington oassestáhtas, ja ieš

sápmelaš.

tiivvaid skandinavistihka lohkanmearelisttuide sihke

Norggas ja USA:s, ja čáhkket saji sámi máhttui min fá-

gasurggiin, erenoamážit USA:s gosa sámi dutkit leat

muhtun áiggi jo bovdejuvvon lasihit máistaga seminá-

raide ja konferánssaide. Maŋimuš jagiid lea maiddá

duođaštuvvon ahte sámi perspektiivvat ja beroštumit

leat geavahuvvon hástalit skandinavistihka dábálaš beai-

veortnega. Davvi Amerihká gullevaš ovttastat Society

for the Advancement of Scandinavian Study (SASS)

mearridii iežas 2015 konferánssa váldo-fáddán "Álgo-

álbmot diskurssat, metodologiijat ja historjját Davvi-

guovlluin ja dobbelis". Dan mii fertet atnit oalle dovd-

dastussan min ovdáneapmái.

Seammá áiggi ferte dattege daddjot ahte dát buorit áigu

mušat doibmet institušunála dohkkehuvvon diehte

meahttunvuođa siskkobealde sámi historjjá, kultuvrra,

sosiála ja politihkalaš oktavuođaid hárrái. Dohkkehuv

von diehtemeahttunvuohta lea doaba mii čujuha dan

vuohkái mo akademálaš ásahusat dohkkehit ahte omd.

olbmot geat váldet doavt tergrádaid skandinavalaš dut-

kansuorggis ja ožžot alla virggiid oahpahit suoma, dáža

ja ruoŧa kultuvrra ja girjjálašvuođa eai dárbbaš diehtit

eai fuos eai cuo sámi áššiid birra. Muhto sis gáibiduv

vo ahte dovdet Hávamál. Olbmot leat jearran mus ráđi

makkár skandinavalaš guosseoahpaheaddjiid galggašii

bovdet, ja seammás lasihastán ahte sis leamaš jo doar-

vái sápmelaččat guossin maŋimuš áiggiid, de eai dárbbaš

dan gal dál, vaikko leat áiggit das rájes go maŋimuš sámi

akademihkar lea gallestaddan sin. Ja mun lean vel gártan

čohkkát ja guldalit go dáža "eksperttat" leat čilgen ahte

badjelgeahččanvuohta ja vealaheapmi gullet doložii ja

ahte sápmelaččain lea hui buorre dilli dál vaikko vel vái-