Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015

leamaš guovddáš gaskaoapmin ođđa kultuvrralaš mor-

ráneames mii vuostálastá sihke ovddešáiggiid ja dálá

luondduriggodagaid loaktima, infrastruktuvrra erohu-

said ja systemahtalaš olggušteami.

Eará vuohki mo Diversitehta sáhttá doaibmat min

beroštumiid vuostá lea go dat vuoruha integrašuvnna

autonomia ja ieš-mearrideami sadjái. Min liberála kol-

legat áinnas bovdejit min čohkkedit sin beavde-gurrii,

muhto dušše jus lohpidat čuovvut sin njuolggadusaid.

Muhto eanáš sápmelaččat, nu go eará álgoálbmogat ge,

eai vuosttažettiin hálit čohkkedit mahkáš isida beavdái,

muhto baicce háhkat min iežamet beavddi mas sáhttit

láhttet iežamet njuolggadusaid mielde.

Dás lea sáhka autonomias, ahte mii eat galgga dárbbašit

heivehallat iežamet dáža, ruoŧa dahje suoma kultuvra-

norpmaide vai min eallimis lea árvu ja sisdoallu, leat

friddja leahkit earáláganin seammás go mis lea seammá

árvu go earáin. Mun hálan egalitáravuođa birra, in dak-

kár "ivnnehis" teknihkalaš ovttadássásašvuođa birra mii

ii dáhto dohkkehit distinkta historjjálaš, materiála ja

kultuvrra dilálašvuođaid, dahje dakkár mii ii luoitte min

lihkostuvvat almmá guođekeahttá min sápmelašvuođa.

Mun hálan min vuoigatvuođain leat sápmelaš ja ahte

mii ieža beassat mearridit maid dat mearkkaša ja mo mii

dan hálidat čađahit. Ahte mis lea vuoigatvuohta min

árbevirolaš eatnamiidda ja luondduriggodagaide alm-

má fertekeahttá heaitimis leat demokráhtalaš servoda-

ga stáhtaboargárin. Dát sulastahttá dan vuogi mo min

Davvi Amerihká álgoálbmot vieljat ja oappát geavahit

iešmearrideami doahpaga.

Okta daid uhccimus geasuheaddji vugiin maid Di-

versitehta sáhttá geavahit lea čugget min seammá

hiŋgalii go buot eará unnitlogu-joavkkuid ja de mean

nudit minguin seammáláhkai go duoid earáiguin.

Dat duođaid dáhpáhuvvá go ságastallan jorrá eret ál-

goálbmot vuoigatvuođain ja šaddá dušše unnitlogu

vuoigatvuođaid birra, de mii sámit vajáldahttojuvvot

ja hállojuvvo baicce sin birra geat leat stuorát olmmoš

joavkkut go mii, ja geat leat eanet oidnosis metropo-

la guovddážiin máddin. Mii gártat menddo moattisin

duoid stuorát joavkkuid ektui ja sirdot dasto doares

beallái retoralaš diversitehta ságastallamis jus jo eat

oalát báze namahuvvokeahttá.

Unnitlogu vuoigatvuođat leat dehá

laččat muhto leat eará go álgoálbmot

vuoigatvuođat

Unnitlogu vuoigatvuođat

leat

dehálaččat. Sisafárre-

jeaddjit ja našunála unnitlogu olbmot deaividit hirbmat

stuorra hástalusaiguin Davviriikkain, ja lea min buoh-

kaid ovddasvástádus dárkilit guorahallat mo sáhttá ovt-

tasbargat beassat eret dilis mii marginalisere unnitlo-

gu-joavkkuid. Dán barggu berrejit ja galget sámi aka-

demihkkárat doarjut – mii doarjut ja oalgguhat dáht-

tojuvvon ja bures smihttojuvvon unnitlogu-joavkkuid

inkluderema Davviriikkaid servodagaide.

Eai áššit dattege leat čađa heittogat. Diversitehta lea

juolludan veaháš saji sámi oainnuide Davviriikkain,

ja mii berret atnit liibba jienádit go lea vejolašvuohta.

Leat maid buorit áššit dáhpáhuvvamin skandinavia

oahppoprográmmain ge. Lean fuomášan ahte lea duoh-

ta beroštupmi ja áigumuš váldit mielde sámi perspek-