Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015 19

raid. Dán áigge oainnat gávdnojit guovtte lágan kolo-

niála jurddašanvuogi. Okta lea dat maid lea álki vuos-

tálastit: čielga rasisma, assimilašuvdna, eai galgga leat

álgoálbmotvuoigatvuođat, oarjemáilmme olbmot leat

"superior". Dan lea álki vuostálastit, muhto lea váddá-

sat vuostálastit nuppi jurddašanvuogi, mii dahkaluddá

deaivvadit álgoálbmogiiguin ovttadássásaš dilis, ja čilge

ahte "mii oaidnit ahte leat láhtten vuogi miel mii ii

leamaš didjiide ávkin dahje buorrin, ja dál háliidat ad-

dit didjiide vejolašvuođa šaddat ollislaš aboriginála

olmmožin, ja dá leat ruđat dutkanprošeavttaide, dá lea

sadji min parlameanttas." Ja dan ii leat nu álki vuostálas-

tit, dat lea váddáseabbo oaidnit manin dat ii dáidde leat

buorrin álgoálbmogiidda, ferte geahččat mat leat daid

vejolašvuođaid eavttut mat galggašedje rievdat, maid

massá jus dohkkeha dan jurddašeami, go kolonialism-

mas alo goit massá juoidá.

Muitalii ahte Canadas leamaš stáhta jierbmái dien láh-

kai, sii leat oaidnán goas ja gosa galgá fállat ruđaid vuoi

orru dego álgoálbmogat ožžot ođđa vejolašvuođaid,

muhto ahte stáhta beassá baicca gáržžidit daid vejolaš

vuođaid mat jo gávdnojit. Ja go stáhta oinnii ahte led-

je dolat jođus, sihke metaforalaččat ja duohtavuođas, de

sii ráhkadedje vuogi mo orustahttit dan, ja barge dan

nu ahte sii ieža šadde oassin dan viidáset barggus, ja

dan láhkái sáhtte bilidit iešmearrideami. Deháleamos

oassi mo veadjit dan, lea geavahit ruđaid ja ruhtadea-

mi, danin go buohkat dárbbašit ruđaid, dieđusge, muh-

to strategalaččat válljet goas jo gos geavahit dan seavt-

ti, ja kánske deháleabbo vel, goas ja gos

ii,

dahkat dan.

Canadas ráhkadedje kommišuvnna, ja dan láhkái bidje

daid olbmuid geat gulle nuppi girdui konferánsalanjai-

de gos galge ákkastallat mo Canada sáhtii šaddat buoret

stáhtan, mo galge joavkkut soabadit.

Canadas leamaš ollu sáhka soabadeames,

reconciliati

, kommišuvdna rievdadii ságastallama nu ahte šattai

gažaldat mo sáhttá leat vuogas álgoálbmogiidda leat

oassin Canadas, ii das mo fidnešii álgoálbmotservoda

gaide eanet iešmearrideami. Canada stáhta bealuštii

modealla mo heivehit álgoálbmotvuođa Canada stáh-

ta vuogádaga siste, "pushed the model of subsuming in-

digenous nationhood within the superiority of the Ca-

nadian state", nu ahte dál lea diskursa rievdan ja šaddan

gažaldahkan soabadeami ja dohkkeheami hárrái. Ja dat

mii dalle geavvá lea ahte álgoálbmogat ieža leat fárus re

koloniseremin servodaga, danin go dohkkehit dán vuo-

gi jurddašit servodaga birra. Ja dalle vuoitá oarjemáilm-

mi áigumuš, masa lea lasihuvvon ja heivehuvvon binnáš

aboriginála máistu, danin go dat vuohki mo stáhta gea-

vaha "aboriginála" sáni lea njuolgut nuppe gežiid go mo

álgoálbmotáddejumis lea. Dat aboriginála lea konstrue-

rejuvvon identitehta mas lea agenda.

Muhto danin go olbmot lea pragmáhtalaččat, de lea álkit

fidnet sin dohkkehit dakkár áššiid mas lea jođánis vuoi-

tu dan sadjái go vuordit teorehtalaččat vuođđuduvvon