Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015

já doalahit oktavuođa dan sadjái go dušše oažžut eanet

oktavuođaid olggos guvlui.

Álgoálbmotdutki lea son gii dávjjimus lea dan olggut

gierddus, son ii leat fáktemin dola, bajásgeassimin má

náid, oahpaheamen giela, muhto lea baicca oktavuohta

institušuvnnaiguin, son gii máhttá navigeret daid ektui,

gii dovdá mo dat doibmet ja diehtá mo birget.

Muhto kolonialisma rievdá ja molsu hámi vuoi vead-

já ain doalahit dan mii lea kolonialismma váldoulbmil:

rievidit eatnamiid, bákkuhit álgoálbmogiid eret iežaset

eatnamiin, ja geavahit dan eatnama dinema dihtii, nu

ahte mii dan geažil massit iežamet eallinvuogi.

Lea álo eana mii lea deháleamos. Leat máŋga vuogi mo

kolonialisma lea doaidman ja dál maid ain rievdá mo dat

doaibmá, juste danin go oassi álgoálbmoga dekolonise-

remis lea muitit ahte ii oktage oarjemáilbmestáhta leat

goassige čájehan iežas leat mihkkige eará go mašiidna

mii boahtá ja áigu váldit min eananriggodagaid vuoi di-

ne ruđaid das, ruđat mat hui čielgasit eai boađe midjiide

buorrin, muhto šaddet baicca oassin min váttus.

Taiaiake deattuhii ahte vaikko su teoriija ja lahkanan-

vuohki sáhttá orrut radikála, de dat duođaštuvvo go

oaidná mo Canadas leat hábmemin politihka. Go lea

álgoálbmotdutki, de lea deháleamos oassi barggus oaid-

nit ja dovdat daid vuosttaldemiid, ovdošit daid, vuoi

diehtá mo galgá fáktet dola.

Ja álgoálbmotdutki bargun lea leat dat olmmoš gii

máhttá bargat servodaga ovddas, gii sáhttá dulkot ja

čilget oarjemáilmme hámiid, ja čujuhit goas ja gos lea

dehálaš ahte servodat vuostálastá daid. Kolonialisma

han ii leat dakkár mii leamaš ja dál lea nohkan, dat lea

ain bistimin, ja ilbmá ođđa vugiid miel, lea šaddan dak-

kár

shapeshifting colonialism,

kolonialisma mii lonohal-

lá hámiid.

Ja máŋgasat akademiijas eai soaitte leat bajásšaddan dan

siskkit gierddu siskkobeal, kánske ii lean giella lund

dolaš oassi bajásgeassimis, kánske ii lean dat čielga okta

vuohta, ja juste danin lea dehálaš ahte jus háliida leat

oassin divodeamis de ferte vuos divodit iežas: gávdnat

daid oktavuođaid mat váilot, bargat dan maid ferte vuoi

seailluha iežas dola vuoi easkka sáhttá albma láhkái bar-

gat seailluhit maiddái oktasaš dola.

Ja de lea bargu, bálkáhuvvon bargu, mii dábálaččat lea

daid ásahusaid ja oarjemáilmme vuogádaga siskko-

beal mas iežat álgoálbmotservodat vuordá ahte galggat

máhttit leat vearjun vuoi sáhtát fáktet sin. Ja oassi dálá

áigge váttisvuođain lea ahte máŋgga báikkis – muh-

to Taiaiake dieđusge hálai vuosttažettiin Canada birra,

go dat lea maid son dovdá buoremusat – dat vuostálas-

tin lea "co-opted", lea ieš oamastan koloniála struktuvr-