Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015

birrasis ges lean gullan olbmá birra gii muhtumin bođii

ođđa orohahkii gos ii lean ovdal leamaš ii ge lean goas-

sege gullan dan orohaga luođi. Fáhkkestaga sutnje bad-

jánii ođđa luohtešuokŋa go lei váris ja dan son hura-

dii maŋŋel earáid gulámuttos. Sii imaštalle gos son lei

oahppan dan orohaga luođi, gos ii lean goassege

ovdal

leamaš. Vaikko son ii dovdan luođi dajahusaid, de áŋkke

earát dovde son juoiggadii orohaga.

Nubbi eará juoigi ges lea muitalan son oktii bođii guos-

sin Ruoŧabeale sápmelaččaid miessemearkungárddi lu-

sa. Doppe son juoiggadii máŋga luođi maid ii lean

goassege ovdal juoigan, son iežas mielas

improviserii",

luođit orro hui bures heiveme dán guvlui. Ođđa luđiid

son gal lei máŋgii ovdal nai fuomášan rohttehit, muhto

dát gárttai imašin ja veaháš balddihahttin go okta čearu

boarráseamos ádjáin jearai sus gos son lei oahppan sin

dološ máttuid persovdnaluđiid. Olmmái ii duostan ii

ge sáhttán diesa maidege vástidit. Bázii dušše imaštallat.

Ama hal luohti ássá eatnamis? Biegga, boazu ja muđui

luonddu heakkalaččat leat dego gaskaoamit, dak

kárat mat sáhttet veahkehit olbmuide ilbmadit luohte

šuoŋaid. Muhto olmmoš ieš ferte de leahkit rabas, leah

kit dego soameslágan "anteannan", mii vuostáiváldá

šuoŋaid ja dahká daid gullevažžan, dihtolágan šuokŋan.

Luondu juoiggaha

girji muitala muđui (s. 139) ahte

luohti lea govvidan sámiid jurddašanvuogi, govvidan

dan málle mot sámit leat oaidnán máilmmi, eallima ja

birgema. Bajábealde namuhuvvon ovdamearkkain sáht-

tá maiddái vuohttit máilmmiipmárdusa šuokŋa geava-

hemiid oktavuođain.

ANALYHTALAŠ GUORAHALLAN JA ČILGEN

Dás lean viggan, muhto in leat riekta nákcen bidjat

ráji gaskal vuoiŋŋalaš ja fágalaš beliid luohtešuoŋa

ráhkadeamis. Dat lea dan dihte go lea veadjemeahttun

juoigama gaikkihit áibbas eret vuoiŋŋalaš dásis, danin

go juoigan čuohcá olbmo dovdduide. Sámit han leat agis

ferten luonddu fámuiguin gulahallat, makkár bargguin

de ležžet leamaš, guolásteamis, eanadoalus, bivddus ja

nu ain. Lean veaháš geahččalan fuomášahttit dan ahte

olbmo luohtešuokŋa galggašii huksejuvvot gulahallan

málle mielde. Dat mearkkaša dan ahte persovdnaluođi

njealji šuokŋaoasi dahje temá gaskka galgá vuhttot dih-

tolágan siskkáldas gulahallan. Vuosttaš temá galgá hás-

talit oažžut vástádusa dan nuppis. Ja dasto fas dat goalm-

mát temá dego vástidit ođđa jearaldagain vai maŋemus

njealját temá beassá nannet ahte gulahallan lea dáhpá-

huvvan. Visot dien njealji temás lea rabas loahppa, dak-

kár mii vuordá nuppi temá čuovvoleami. Danin orru de-

go luođis ii leat loahppa, dat manná ja manná birrat bir-

ra. Temát čuvvot jorbadasa ja váikkuhit dan jođu ja fier-

rama. Temá rájiid lea váttis fuomášit ja sirret dasa guh-

te ii leat hárjánan. Ja gártá vel váddáseabbon jus juoigi

ovdanbuktá temáid iešguđet vuorus, ii ge álohii seam-

ma málles maŋŋá maŋŋálaga. Muhto datte ge fáhkkes-

taga luohti loahpahuvvo. Láven dadjat go čilgen ja sár-

gumiin čájehan luođi jorbadas huksema ahte ferte gul

jorbodagas fáhkkestaga eret njuiket jus galgá oba beas-

sat ge eret. Muđui darvána luohti gitta ja bistá vaikko

man guhká. Guhkimus luohti maid lean vásihan lea bis-

tán golbma jándora.

Guorahallamis ovdanboahtá maiddái ahte persovdna-

luohti galgá duddjot dovddiideami luohteeaiggádii ja

sárgut sus šuoŋalaš gova, vaikko eai adno dajahusat.