Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015

1960- ja 70-logus fuomášedje maorit ahte sii ledje mas-

sigoahtán gielaset guhkes áiggi assimilašuvnna dihtii

stáhta beales juste seammáláhkai go guhkesáigge dárui

duhttinpolitihkka lei áitigoahtán sámegiela boahtteáig

gi – nugo ain ge gal dahká. Maori-álbmogis lea dat ovda

munni min ektui ahte sis lea okta giella almmá stuorra

dialektaerohusaid haga. Ja sis lea okta čállinvuohki gok-

ko min giella lea juhkkojuvvon sihke iešguđet ge suop-

maniidda ja čállinvugiide. Etnográfat ja nugohčoduv

von lappologat áiggisteaset vigge juohkit min álbmo-

ga geografiija ja ealáhusaid mielde sihke vuovde-, bad-

je-, ja mearrasápmelažžan suopmanerohusaid lassin.

Dan láhkai ásahedje sii siskkáldas rájáid joavkkuid gas-

kii mat jáhkkimis muđui eai livčče oppa smiehtastan ge

ahte leat earálágan go nuppebeal vári dahje vuona siida

guoimmit. Bálddalas suopmanat han álo leat gulahallan.

Nubbi ášši mii earuha maoriid ja min gielladili lea mao

riid deattuheapmi das ahte giellaoahppamis ja -gáhtte-

mis leat guokte dehálaš beali; nammalassii giela oahp-

pan ja dan profešonaliseren. Dainna sii oaivvildit ah-

te giela ii goassige oahpa ollásit, dan sáhttá álo buori-

dit, šaddat čeahpit geavahit dan rikkis vejolašvuođaid ja

duođaid atnit giela buot servodatdiliin. Lean álo dorjon

dan oainnu go lean vuostálastán gáibádusa ahte visot sá-

mi giellageavaheapmi galgá leat nu álki ja oktageardán.

Dan láhkai han min giella geaffu beaivvis beaivái ja dan

árvu njiedjá go eai gávdno hástalusat. Smiehtas dušše

maid mii oahppat skuvllas čeahpes dáža ja olgoriikkaid

girječálliid birra: sin rikkis giella máidnojuvvo ánsun ja

erenoamášvuohtan. Sámi girječálliid birra baicce nim-

moruvvo ahte sis lea nu váttis giella. Oahppogirječállin

lean maid gullan ahte galggašii geahppa giella vai oahp-

piide lea álki lohkat. Dakkár ealli giella ii gávdno man

sáhttá oahppat rahčama haga – earret dieđus eatnigiel-

la man gal oahppá lunddolaččat ja masa leat čatnasan

sihke dovddut ja gullevašvuohta. Muhto deattuhit eat-

nigiela dehálašvuođa ii oro šat leamen sámi eiseváldiid

vuođđo-vuoruheapmi, sii baicce bidjet návccaid nuppi-

giel oahpahussii. Muhto seammá maid deattuheš, de ii

goit beasa eret dan duohtavuođas ahte giela oahppan ja

ovddideapmi vázziba giehtalagaid.

Gielladovdu ja luonddumáhttu

Giellaealáskahttin-ságastallamis leat guokte beali deat

tuhuvvon: lasihit giellageavaheaddjiid logu ja nannet

Harald Gaski

Giellaealáskahttin

ja kvantitehta mihtut

– moadde jurdaga Sámi ja

Aotearoa vásáhusaid vuođul