Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015

Jovnnasa Joná lea darvehan ja oahppan juoigama de-

go sierra giellan iežas birrasis. Son lei riegádan 1925

ja go boares luđiid lea máhttán rievdadallat, de lei

vuđolaččat oahppan luohtegiela. Olmmoš han ferte gie-

la oahppat oalle mihá bures ovdal go ieš máhttá ráhka-

dit ođđa surggiidemiid, cealkagiid ja dajaldagaid. Juste

diet goansta maid namuha muktit dahje rievdadit luođi

lea vejolaš dahkat. Ieš lean rievdadan iežan mánnávuođa

dovnna ja heivehan dan boarrásit bárdnásan. Dovdna

bisttii dássážii bárdni rávásnuvai, de fas rievddai dovdna

ollesolbmo luohtin. Dat menestuvai bures ja lean gullan

earáid nai geat rievdadallamiid leat dahkan ja ain dah-

ket.

Ánddira Nilssa Nils Behtter/ Nils Petter Baer, Luokta-

Mávas čearus (s. 35) ja eará muitaleaddjit

Luondu juoig

gaha

girjjis atnet čuovvovaš doahpagiid luohtešuoŋa

duddjoma hárrái:

dahkat

divodit

muktit

ráhkadit,

juoiggastit, diktestit

illuheakka oažžut

. Dán čállosa

bajilčála doahpaga

bidjat

luođi ii leat sis oktage geava-

han. Várra ruoŧabeale guovlluin ii leat dat dábálaš. Lean

fuomášan ahte sániid ilbmat dahje ilbmadit livččii maid

heiven dadjat, goit dan ektui go luohti boahtá dego eará

ilmmis, muhtomin biekka mielde.

Lea gullon ja

Luondu juoiggaha

girjjis boahtá muđui

ovdan ahte iešguđege čearus, siiddas dahje orohagas

gávdnui dakkár olmmoš, gii lei hui juoigalas ja nuohtta

čeahppi ja gii bijai earáide luđiid, vuliid. Muhto mán-

nái dovnna bidjat gal lei dábálaččat váhnemiid, áhku

ja ádjá bargu. Dáhpáhuvai maid ahte dovnna bidje vel

risttahas olbmot ge, geat muđui atne juoigama suddun.

Dalle daddjui ahte ii leat suddu vigihis máná dovdnes-

tit. Juste dien dovdnen árbevieru ii namut oktage dien

viđálogi juoigis geaid Mai-Lis Skáltje lea jearahallan.

Muhto Josvva Biette Biette/ Per Kuhmunen, Luokta-

Mávas čearus, orro čujuheamen veahá dien dovdnenvie-

ru guvlui (LJ s. 16):

..Mus lea leamaš vuolli, nu got mu oappát ja vie

ljat juige. Mon jáhkán, dat lei mu boarráseamos

oabbá, mii dagai vuliid minnesiidda. Mu oabbá

Edla lea vuliid ráhkadan. Dat levejedje juoigat:

"Unna Hilduraš". Mon in leat ieš diekkár mii máh

tán mihtidit melodiijaid..

Biette Biettes lea muđui iežaslágan dajaldat

mihtidit

melodiijaid

mainna jáhkán son oaivvilda sihke ráhka-

dit ja árvvoštallat vuliid. Ja go lei seamma olmmoš gii

dagai sidjiide vuliid, de jáhkán ahte dain maid sáht-

tá vuohttit sogalašvuođa, ahte dat sulastahttet gaska

neaset juoga nu láhkái. Iežan bajásšaddamis muittán

ahte lei eatnibeale áhkku gii bijai luđiid lagasolbmui-

de ja vel earáide nai. Diet luođit gal duođai nákceje bu-

res govvidit luohteeaiggádiid ja mun lean dain máŋga

darvehan. Muhto jáhkán eanas elliidluođit ledje dak-

kár oktasaš luođit ja daid ráhkadus lei oalle juste dego

persovdnaluđiin, njelješ oassemálles.

Ja Per Ommá Jussá / Johannes Omma, Unnačearus lasi-

ha vel (LJ s. 169) ahte juoigis leat leamaš su iežas luođit

aktasaš luđiid lassin, maid juohke juoigi iežas málliin lea

juoiggadan. Ja ahte juoigi lea luđiide guođđán su iežas

sárgosiid ja individuála mearkkaid. Nu go bajábealde

daddjui, de várra berre juoigi máhttit stuora oasi oktasaš

luđiin, ovdal go arvá ja máhttá hutkat ođđa luđiid. Ja lea