Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015 27

duohta nu go maid girjjis daddjo (s. 45) ahte ledje eanas

dakkár movttegis olbmot, dakkárat geain ledje attálda-

gat geat dábálaččat ráhkadedje luđiid. Nu go ipmirdan,

de galggai luohtebiddji leahkit buorremielalaš ja dakkár

gii utnolašvuođain sáhtii nubbái skeŋket luođi.

Čuovvovaš siterejuvvonmuitaleaddji lea eanemus mávs

solaš dán guorahallan barggu oktavuođas. Sunná Vulle

Nihko Heaika, Henrik Pæivø, Sirkká čearus lea muita-

lan (LJ s. 142):

..Luođit leat leamaš máŋggalágánat. Juoga lea álo

leamaš vuođđu man mielde leat dahkan luđiid do

lin juo. Nu dat láveje lohkat, mu áhčči maid do

lin. Vuođđu sáhtii leat go njárgii ealu bidje ja miesi

merkejit, go johtet ja go guoldu ja dálki lea..

De viimmat bođii ovdan dat maid mun lean ohca-

lan ja navdán ahte soaitá gávdnot árbevirolaš luohte

duddjon vuogádat. Ja go Heaika lasiha vel

vuođu

sáni

maŋŋái

man mielde leat dahkan luđiid

de gal duođai il-

losin. Doaivváskin ahte dál gal álgá vel čilget eambbo

šuokŋabidjama nuohtalaš beali, muhto dan ii dahkan.

Mun lean goit ožžon doarjaga dasa maid lean navdán

ja vihkon, namalassii ahte dihto vuođđu gávdno. Muh-

to dat lea leamaš nu diehttelas ja lunddolaš ahte olbmot

eai leat dan birra oba hupman ge. Dat lea várra nu go sá-

megiela ektui muđui ge, ahte lea váttis čilget ja muitalit

juste manne olbmot leat álgán ná ja nie hupmat, nu go

ovdamearkka dihte sojahit sániid kasusiid mielde.

LOAHPAHUS

Dáinna čállosiin lean iežan mielas nákcen oalle guh-

kás guorahallat luohtebidjama beliid, árbevirolaš geah

častagas. Ja maiddái čilgen ja čájehan osiid dan vuogá-

dagas mii ovdalaš áigge lea leamaš ja muhtun muddui

ain lea persovdnaluođi bidjamis. Dan lea ollu dagahan

vejolažžan Mai-Lis Skaltje girji

Luondu

juoiggaha

gos

leat sullii vihttalogi juoigi muitalan iežaset eallima birra

ja deattuhan juoigama saji. Dat maid fuomášahttá iežan

ahte ii oro šat nu duohta maid álggahusas lean namuhan

ahte ii gávdno čálalaš gáldo fáddái. Dát girji han sáhttá

adnot dakkár gáldon ja diehtun vel eará beliide nai sámi

árbevirolaš kultuvrras.

Loahpas ferten vel namuhit ahte dán áiggi orro lea-

men persovdnaluođi estetihkka ja čábbodat deahá-

leabbo go vuogádaga čuovvun, goit dan mii guos-

ká persovdnaluođi govvidan nákcemii. Ja nu orro per-

sovdnaluohti šaddagoahtime čikŋan, dat váldo atnui

doaluid oktavuođain, ii ge adno šat juohkebeaivválaš

verbála giellan nugo ovdal. Visot luohtebiddjit geaid

dovddan livčče hirbmat vuovdnát ja ilus jus dat olbmot

geaidda leat luđiid bidjan juoiggastivčče daid heivvolaš

oktavuođain. Ja de ii leat dárbu álohii, goit árbevirolaš

vieru mielde, almmuhit gii lea luođi komponista.

GIRJJÁLAŠVUOHTA

Skaltje, Mai-Lis:

Luondu juoiggaha,

DAT OS, Guovdageaidnu

2005.

Turi, Johan:

Muitalus sámiid birra,

Sámi Girjjit, Johkamohkki 1987.

Graff, Ola:

Den samiske musikktradisjonen,

Fanitullen, Innføring i

samisk og norsk folkemusikk 1993.