Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015 25

Muhto luohteeaiggáda namma dattege berre gullos-

tit, juobe oktii ge. Luohteeaiggát galgá maid iežas sáht-

tit dovdat iežas luođis ja áinnas dasa liikot. Danin lei ge

ovddeš áigge hui dábálaš ahte luohteeaiggát lei ieš miel-

de alcces duddjome nu čáppa luođi go vejolaš. Áhččán

váidni lávii muitalit ahte persovdnaluođi ráhkadeapmi

lei dávjá joavkobargu gaskal buriid ustibaččaid. Muhto

ahte biras galggai luođi maŋážassii dohkkehit, dan ah-

te heive go luohti eaiggádii. Vuostáiváldi galggai oain

nat šuoŋa távtta, coahkkima, ravggodeami, guottá-

hallama, veajáhallama, leahtu ja jiena alideami ja vuo-

lideami olis oahpásnuvvat luohteeaiggáda luondduin ja

miellalágiin. Jus lea luohteeaiggát jođán jurddašit, lih-

kadit, vázzit ja várra vel boarka, buošši, de šattai luoh-

ti dan mielde.

Luondu juoiggaha

girjjis maid muitaluv

vo ahte ii lean álohii dárbu bordit nu ollu dajahusaid,

go váldoášši persovdnaluođis lea ieš dat šuokŋa (s.127),

muhto galggai gal heivet luohteeaiggáda vuohkái. Nu

maid muitalii Barffá Issát/ Isak Parfa, Durbbon čearus,

Lj s. 80:

Go juoigá máhttá daid sániid vaikko got bidjat, šat

dat vuođđu lea. Dan sáhttá luođis muktit sániid.

Bidjat dakkáriid, mat hiehpet dan luohtái.

Nuohtta vuolgá vuos dan olbmo vázzinmálles. Dat

vázzet juohkeládje olbmot. Nuohtta manná dan

mielde got vázzá.

Juste dien leat ollu juoigit deattuhan, ahte persovdna

luohti galggašii heivet luohteeaiggáda lihkadeapmái,

sihke psykálaš ja fysalaš dásis. Ja Omma Ánte, Anders

Omma, Unnačearus lasihii vel (s. 160) ahte olbmo

luonddu, lihkastagaid ja neagu juoiggadedje, hámi ja vi

sot muitaledje. Son maiddái deattuhii ahte luohti galg

gašii čuovvut lihkadantávtta omd. hearggis, čuoigis jnv.

Dasto vel berre bistilvuohta ja eallin seailluhuvvot

šuokŋaduojis. Áillohaš rohki lea ge kontinuitehta,

luohtešuoŋa bistilvuođa navdán leahkit vuođđun luođi

magiadovdui. Ja lea duođai oalle imaš manne luohti lea

hirbmat beaktil movttiidahttit, sihke juoigi ja vuostái-

váldi. Dien dáfus lea maid oalle magihkalaš.

Luohteráhkadusa lea danin maid lunddolaš goallostit

ekologalaš jurddašeapmái, dasa ahte luondu dađistaga

rievdá ja ođastuvvo, jahkodagat lotnahuvvet. Eallimis

ja birgejumi dárbbašlaš bargguin leat geardduheamit,

seamma go lotti vizardemiin. Jagis leat njeallje jahkoda-

ga ja ovddeš sámi máilmmis ledje vel gávcci nai.

Orro leamen nu ahte luondduluđiid ráhkadusas sáhttet

leat gávcci dahje eambbo temát. Muhto eanas ovddeš el-

liid ja persovdnaluđiin orro leamen čielga njelješ juoh-

kin. Dieđus ge lea vejolaš reidet eambbo osiid go dan

njeallje, jus diktá bealji guhkebuš vuordit ovdal go finá-

latemá, njelještemá, ieš dat čopma, boahtá. Juste dien

birra in áiggo dás eambbo čilget, go dan birra lea buo-

remus muitalit ja čilget dihto luđiid juoigamiin. Namu-

han dušše ahte njelješ juohkin lea oba mihá boaris ja

lea joatkkašuvvan gitta otnáža rádjái, aistton Jovnnása

Joná/ Jonas Ponga, Dálmá čearus (LJ s 224):

Ieš mun in leat gal luđiid bidjan, muhto mon lean

daid darvehan juoste ja de lean juoigan. Mon lean

dušše daid boares luđiid veahá muhtimin muktán

ja nu. Dolin oainnat olu juige nuorat. Dan gulai

álo juigosiid.