Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015 31

Ođđa dahkkon New Sámi

Maorigiella adnojuvvo oahpahusas vuođđoskuvllas git-

ta universitehta dássái. Lassin sámiide, leat maorit ge

lihkostuvvan dahkat iežaset giela akademalaš giellan, de

dutkosat, girjjit ja čielggadusat ilbmet maiddá maorigil-

lii. Eanemus movttidahtti bealli dáidá dattege leat ahte

árbevirolaš giellageavaheaddjit eai amaš "ođđa" maori-

giela, sii gullet ahte lea heivehuvvon ođđaáigásaš servo-

datdárbbuide, muhto sii goittot ge dovdet dan iežaset

giellan, ii ge dušše jorgaluvvon eŋgelasgiellan. In sáh-

te dadjat maidige Hawai’i dili birra go doppe in leamaš

nuppelot jahkái, muhto muittán dalle goit lei olu sáh-

ka das mo bisuhit ja ođasmahttit meari mielde nu ah-

te ádját ja áhkut ain galget sáhttit gulahallat mánáid-

mánáideasetguin. Ii oro man ge veara jus dušše ráhkada

ođđa unnitlogugiela mas ii leat vuođđu árbevirolaš gie-

las. Livččii dego ráhkadit New Sámi mainna ii áddehala

buolvvaid gaskka – ii han dalle leat dahkan maidige bu-

riid, dušše geardduhan dili mii lei dáruiduhttináigge. Jus

ođđa sámáidahttin amasmuhttá sápmelaččaid iežaset

gillii, de eat leat lávken ovddos, baicce máŋga lávkki

maŋás, mas massit giela gullevašvuođa iešdovddu, kom

munikašuvnna ja luonddučanastagaid hárrái.

Ii eatnigiella ovdán jus dan gullá

dušše mánnán ja de fárre eret sá-

megiel birrasis nu ahte ii šat gárt-

ta giela gullat ja geavahit. Ii ge

otná eatnigiella leat seammá go

dat giella maid oahpaimet dan áigge go bivdu, meah

cásteapmi, lubmen ja vuođđoealáhusat ain ledje guovd

dáš doaimmat sápmelačča árgabeaivvis. Muhto eatni

giela erenoamáš dehálaš bealli lea giellageavaheami

lunddolašvuohta – ii olmmoš smiehttagoađe gaskan

hállama ahte galggai go son dákko nominatiiva dah-

je akkusatiiva, ii ge fáhkka álgge eahpidit ohppojuvvon

giellagovaid dahje dadjanvugiid. Nubbigiel-hálli dávjá

roahkkasa imaštit mii lea luoikkahuvvon dadjanvuoh-

ki dahje ahte dáru- dahje suomanjaddá go su giella. Dát

dieđus lea menddo oktageardánis govvádus dan guovt-

ti gielladiliid gaskkas, muhto oaivil lea dušše deattuhit

ahte min sámi giellaságastallamis galggašeimmet šaddat

čeahpit muitit ahte goappašat gielladilit dárbbašit dán

áigái doarjaga – sámegiella sihke eatnigiellan ja nubbin

giellan. Eatnigiela ovdáneapmi lea šaddan olu eanet

mánáidgárddiid ja skuvlla áššin go maid ovdal lei goas

mánát ja nuorat ledje olu eanet vánhemiid ja áhkuid ja

ádjáid mielde praktihkalaš doaimmain maid bokte ohp-

pe iešguđetlágan bargguid terminologiija, ja seammás

ohppe árvvuid ja gullevašvuođa sihke sohkii ja guvlui

muitalusaid bokte mat muitaluvvojedje bargguid barg-

gadettiin.

Maori dáidda

Maori-inspirerejuvvon glássa-

dáidda.