Sámis 13

25 / 60

Sámis 13/2013 25
hallen dasa movt Mimi ja su áhčči leigga olbmuid
vuohkái geaid ledjen ovdal dán jage oaidnán ja deai­
van Guovdageainnus. Ii lean oppanassiige imaš go gul­
len ahte soai leigga aiddo daid olbmuid maŋisboahttit
ja sullasaččat geaid vuohkái ledjen jurddašan sudno
leat. Fuomášin gal maiddái man sakka earálágan Mi­
mi lei su vánhemiin, vaikko Mimi ja su áhčči leigga
olggosoaidnit dego olbmot geaid dihten leat sudno
sogalaččat Sámis. Amerihkálaš oktavuođas gehččon,
Mimi lei ruškesivnnat (suhkkes čáhppesruškes vuovt­
tat) ja su vánhenguovttos leigga "vielgagat". Hui geldon
kultuvrralaš dovdduiguin ja láđisvuođain, ja easkka dan
geažil mii das maŋŋá bođii ovdan Mimi ieš-čilgejumis
min jearahallamiid ja su čállagiid vuođul, duostan
dadjat ná. Dieđekeahttá das maid dát erenoamáš dyna­
mihkka dárkkuhii Mimii, mun vigikeahttá sárdnon das
movt mun ieš jurdilin ahte soai guktot leigga olggos­
oaidnit dego livččiiga njuolgga boahtán Guovdageain­
nus, muhto eaba sulastahttán moktege goappat gu­
oimmiska. Ii munnje gártan heammástussan oaidnit
viehka valjis variašuvnnaid sámesogat bearrašis. Dávjá
muittašan áhččán ja soapmásiid min fulkkiin ahte sii
ledje "dulán ruškadat", ovddimustá amerihkálaš, dahje
eanet skandinávia amerihkálaš oktavuođas. Maŋŋá bes­
sen oahppat ahte leat "ruškadin" vilges bearrašis sáhtii
mielddisbuktit bávččagahtti, muhto dattetge ávkkálaš
vásáhusaid Mimii.
Muhto ivdni ii lean fáddán munno álgoságain, ii­
ge lean dakkár mii Mimi historjjás geasuhii mu sáhk­
kes­vuođa. Dalán, maŋŋá go leimme gávnnadan, mun­
no ságat golge álkit go moai de juogadišgođiime
bearašhistorjjáid cukcasiid. Moai leimme sullii ovtta­
ahkásaččat ja munnos ledje ollu oktasaš tiidabealit mat
guske munno dahkamušaide go letne figgan čoavdit
Mimi Bahl De Leon