Sámis 13

29 / 60

Sámis 13/2013 29
mo amerihká indiánaid birra lea čállon, ja maid son
lei oahppan cuiggodit iežas amerihká indiána dutkan­
kurssain maid čađahii allaskuvllas. "Dahkamuššan lei
vuostáiváldit dieđuid, geavahit daid alcces buorrin iige­
ruovttoluotta addit maidige". Muitalii sullasaš dyna­
mihka birra nuppi dilálašvuođas Nordic museas gosa
moadde Sámis boahtán sápmelačča ledje bovdejuvvon
buktit sáhkavuoruid. Doppe ledje maiddái máŋga eará
olbmo geat dovddahedje iežaset sáme-amerihkálažžan."
Okta nieida (gii anii iežas amerihká sápmelažžan)
válddi sátnevuoru ja hállagođii sus lea višuvdna
mas sámi šamána boktá su ihkku. "Sámit geat
ledje­boahtán Sámis maid ledje das ja mun dov­
dagohten iežan hui njáigun inge háliidan gullat
sin jovkui (nuppiid sáme-amerihkálaččaid jov­
kui). In hálit mátkkoštit Sápmái dego muhtin
eahpe­heive­huvvon, dego "new age" olmmoš. Há­
lidan dohko vuolgit nugo mun ieš lean. Juoga
láhkai oidnen dán dego livčče Vilgesat geat bohte
indiána báikegoddái ja dajašedje "mu áhku áhkku
lei Cherokee prinseassa". In hálit romántiahttit.
Mii munnje eanemusat čuozai dán gávnnadeamis, gea­
vai dalle go leimme loahpaheamen munno virggálaš
jeara­hallama, go geigii munnje báhpára maid lei čállán
ovtta Canadian Studies kursii allaskuvllas. Dutkan­
báhpáristis son čálii Alaska sámiid oppalaš historjjá, sin
sisafárremis ja sin vásáhusain maŋŋá Alaska. Su profes­
sor lei mieđihan ja suovvan su hábmet báhpára álgosá­
niid dego reivve Mimi áhčibeali áhkkui vai nu "livčče
gávdnan su jiena". (Oaniduvvon oassi dán reivves lea
oaidnimis eŋgelasgillii ilbman girjjis We Stopped Forget-
ting). Maŋŋá go ledjen lohkan reivve, jerren sus movt
"indigenous" lea sutnje dál.
Háliidan dovdat iežan erenoamážin, ja juoh­
ke­haš dárbbaša oktiigullevašvuođa. Dovddan
oktavuođa muhtin láhkai, lea dovdan ja dieh­
tin maid ii oktage sáhte váldit mus eret. Ii okta­
ge sáhte mu dubmet, dát lea mu veaddá, dát
leat duođat, ja dát leat mu máttut. Muhto ristta­
lažžan balan maid, ja lei áigi goas ohcen vuoiŋ­
ŋalašvuođa ja várra maid seavdnjadaga. Soames
bealit oskkus, eai oro leamen bargamin mu bea­
le. Risttalašvuohta munnje ii leat ahte váccášin
goappašiid guvlui. Mun ain gudnejahtán daid
muhto in sáhte daid sehkket.
Maŋŋá maŋimuš jearahallama Mimiin, moai deaivva­
deimme moanaid háve joatka-ságastallamiidda. Su ván­
hemat gallededje Guovdageainnu 2004:s gos soai deaiv­
vadeigga máŋggaid fulkkiiguin vuosttas gearddi. Dop­
pe maid ođđasit čanaiga oktavuođa daidda geaid leigga
deaivan čuohtejagi ávvudeamis 1998:s. Soai beasaiga
oaidnit áhku-áhku riegádanbáikki. Mimi lea gieskat
dahkan oktavuođa ovtta Puget nuori báikegotti vuorra­
sut nissonii gii lea gávnnahan ahte son dáidá leat Alaska
sápmelaččaid maŋisboahtti. Dán oktavuođa boađusin
lei ahte nisu ja Bill Willcox leaba čađahan jorbabeavde­
ságastallama Sons of Norway báikkálaš ossodagas gos
háleštedje Alaska sámiid vásáhusain.