Sámis 13

27 / 60

Sámis 13/2013 27
muhto de bearrašis lea okta homo gean sii goit vedjet ja
fertejit gierdat. Muhto eai dattetge sáhte dohkkehit ho­
moid joavkun.
Mimi lohká sus lei uhcán oktavuohta áhčibeale
bearraša fulkkiide janumaid suáhči áhkkui.Dađemielde
go munno ságat ovdánedje, son dovddahii mo gaska­
vuohta áhčibeale áhkuin lea. "Mii leimmet buohkat
hui guđege guvlui čuldon; mii (su váimmusbearaš)
leimmet iežamet bulljarakkis." Bearašdynamihkka su
áhčibeale sogalaččaid bearrašiin lea dakkár ahte dop­
pe leat olu "suollemasat" dološ bávččagahtti dáhpáhu­
sat, maid birra hárve jos goassige háleštuvvo. Son ád­
de ahte áhčibeale áhku mánnávuohta leamaš "duođaid
váivválaš" go gárttai oarbbisin, su eadni jámii nuorran
ja sii mánát báhce dasa ceavzit okto dan botta go áhčči
lei guolásteamen meara alde. Muhto leamaš gal vissa
muhtin sámit Alaskas geat "válde mánáid sisa" ja bib­
me daid dan botta go áhčči lei mearrabivddus. Mimi
lea maŋit áiggi boahtán diehtit ahte su áhku eadni, gii
lei áigá jápmán, leamaš Siberia Yupik ja áhku áhčči lei
duiskalaš. Áhči áhčči lei sápmelaš gii lei olu boarrasat
go áhči eadni go soai­ oahpásmuvaiga ja náitaleigga.
Lei áhči mánnávuođa áiggi go sin váimmusbearaš fárrii
Alaskas ja ásaiduvai Washington stáhtii. Mimi muittaša
ahte sus lei unnán gaska­vuohta áhčibeale áhkuin, ja áhči
áhčči gii lei sápmelaš jámii ovdal go son lei riegádan.
High school oahppin Mimi dovdagođii iežas lea­
men "native" (eamiolmmožin). "Mu bárdneskibir lávii
munnje cavgilit "nu fal, leat native" ja mun fas ná "vár­
ra nu, lean native, muhto duođas in". Dajai ahte son
"dovdagođii ja láhttešgođii diehto vugiid mielde, das­
go ná lávejitge alladási native’at dahkaluddat. Son hálai
das ahte lei dego olggoš, ja čuozai sutnje aiddo seamma
bahán go sus ii livčče identitehta dasgo lei dušše dahka­
luddamin. Muitala son muhtin muddui livččii "dohk­
kehuvvon" muhto dalán go lei almmuhan, son dajai ah­
te ii livčče sáhttit, muhto muhtin olbmot dohkkehed­
je su hámi geažil. Irggiinis oasálasttii olu native (eami­
álbmot) amerihkálaččaid deaivvademiin ja seremonii­
jain ja soai maiddá finaiga Indian Shaker Church ipmil­
bálvalusas, mii Mimi mielas lei muhtinlágan "Oarje­
rittu dáhpi." Logai ahte son muhtináigge rájes gulul­
daga oaidnigođii iežas ii-leamen siskkobeallai gul­
li, ja bearrašis árvvoštalle su sohkanama vuođul. Lei
sullii dan áiigi goas son "moarástuvvogođii" ja álggii
váivašuvvat "dahkaluddamis indiánan."
Lei allaskuvlla vásáhusaid bokte go son fuobmái
sámi máttuidis ja árvidii ahte "Lapp" mearkkašii sápme­
laš . Lei oassálastán antropologiijakursii ja doppe baga­
dalli jearahišgođii sus (maŋŋá go lei logaldaladettiin
namahan ahte son lea amerihkálaš eamiolmmoš – Na-
tive American ) "gii leat don" ja "mii lea du sohkanam­
ma?" Lei aiddo dan kurssa áigge go Ørnulv Vorrena gir­
ji (1994) "Saami, Reindeeer and Gold in Alaska" alm­
mustuvai. Mimi muitalii professorii man váilevaš su
máhttu lei Alaska máttuidis birra. Professor rávvii su
háhkat dán girjji mii gieskat lei ilbman eaŋgalsgillii.
Son dajai "Osten gal girjji muhto eai lean menddo al­
la vuordámušat ahte das livčče mihkkige viežžamušaid
munnje. De healkkehin go áicen iežan bearrašiid na­
maid girjji loahpageahčen, ja doppe maiddái gávd­
nen áhcán nama!" Dát boddu duođaid čuozai sutnje,
son čierrugođii ja čurvii áhččái "dieđát go ahte mii leat
sápmelaččat?"
Namahii ahte vaikko imašvuohta ilbmaniige girj­
ji bokte, sus leat eahpečielga dovddut dasa movt dutka­
mat girjji duohken ledje fievrriduvvon ja movt girji lei
čállon. Jurddašalai, "Mo dát almmái duostá mu bearraša,