SÁMIS 17-18

Sámis

17–18/2014

Sii válde min, bákkusfárrehedje min ja eai ge jear-

ran olus maidige mis. Buvda fárrehuvvui ja buot

fárrehuvvui. Ii lean šat birgenláhki. Gosa galggai-

met vuolgit?

Sirdojumit čađahuvvojedje hirbmat johtilit ja báikkálaš

olbmot ožžo dieđu ahte galge guođđit gili nu johtilit go

vejolaš. Sirdojumit iešalddis biste mánotbaji. Olbmot

ožžo oanehis dieđu mearrádusa váikkuhusain. Diehto-

juohkin dahkkui báikkálaš jođiheaddjis, ja sápmelaččat

ožžo dieđu čoahkkimis ahte sin gilli farga sirdojuvvo.

Maid sápmelaččat oaivvildedje ii váldon vuhtii eisevál

diid beales ja olbmuin ii lean man ge láhkai vejolaš váik

kuhit mearrádussii. Eai ožžon ge buhtadusa billistemiid

ja materiálalaš massima ovddas. Koardegk gilis muita-

la okta báikki olmmoš gean lean jearahallan, mo dieh-

tu ahte galggai huksejuvvot elfápmorusttet stášuvdna

dahkkui, ja mo čoahkkin báikki olbmuiguin čađa

huvvui. Dát čoahkkin lei dušše simbolalaš.

Sii dáhtto čoahkkimii, ja dieđát go maid barge?

Sii láhttejedje dego ieža livččiimet dáhtton beas-

sat boahtit Lujávrái. Lei juonalaš dahku. Go olb-

mot sirdojuvvojit, de vurdo ahte ožžot buhtadusa

dan ovddas. Eai addán midjiide eai penne ge. Buk

te tráktora ja vuojihedje min dego sávzaealu, dolvo

min deike ja bahkkehedje min deike boares guovd

dášbáikái. Leimmet logi bearraša, ja sis ii lean gosa

min bidjat. De juohkehaš gii sáhtii, fertii ohcagoah

tit orrunsaji. Mii leimmet golbma bearraša geat

ásaimet ovttas njeallja jagi... gávcci olbmo. Bijai

met guokte seaŋgga ja beavddi, ja dat geat ledje

ruovttus ođđe láhtis.

Eai si váruhan min. Dieđihedje dušše "dás lehpet

dii fárremin Lujávrái. Nu lea dušše! Lea visti vár

rejuvvon didjiide, muhto vuos fertebehtet ásaiduv-

vat gosa nu." Mii sirdojuvvuimet johtilit. Dadje ah-

te buvda šaddá giddejuvvot, skuvla ja buohccevies-

su maid. Ja olbmot fárrejit. Buohkat šaddet fárret.

Mánu sisa giddejuvvui buot. Guođoheaddjit vul-

ge dan seammás, sis ii lean šat bargu. Ii bargu, ii

doaibma. Bálkkáid haga, ii mihkkige, mo galge ol-

bmot birget? Mii lei ávkkiid vuostálastit? Dološ

áigge jos vuostálastet, de gávdne fargga "vuogi" dut-

nje. (Dát čujuha dasa mo Stalin áigge godde olb-

muid geat vuostálaste.)

Dán muitalii muhtin informanta munnje Lujávr-

ris 2011.

Bággofárreheamit gullet Guoládaga sámiid buot heark-

kimus ja issoreamos áššiid gaskii. Dat ihtá measta buot

sosiálalaš ja politihkalaš fáttáin, nu mo gulahallamiin

eiseváldiiguin ja duŧkiiguin, digaštalladettiin báikkálaš

NGO-dásis dahje háleštemiin olbmuid gaskkas. Ma-

nin lea nu? Vuosttažettiin danin go bággofárreheamit

rievdadedje sápmelaččaid eallima nu sakka go ii mihk-

kige eará. Bággofárreheamit bidje eavttuid ja rievdaded-

je buot eanemusat Guoládaga sámiid servodaga

20.át

čuohtejagis: dát guoská boazodoalu massimii, guolás

teapmái ja olles luonddugeavaheapmái. Giela massin,

olbmuid dáluid massin ja persovnnalaš dávviriid mas-

sin. Ja máŋggaid logijagiid Guoládat sámi servoda-

ga marginaliseren. Dasa lassin alla jápminlohku ja ieš

sorbmen.