SÁMIS 17-18

46 / 72

46 Sámis 17–18/2014
Sagai Muittalæg je-áviisa gullá eahpitkeahttá An-
ders Larsena dehálemos politihkalaš doaimmaid
gaskii. Lea somá registreret ahte dalá áiggi lei dan
vejolaš dahkat sámegillii – olbmot dolle, juogadedje
ja duođaid lohke áviissa. Sámegiel máhttu lei ain allin,
ja sámegielat medias lei sihke politihkalaš ja kultur­
historjjálaš mearkkašupmi áiggistis. Sagai Muittalæg je
(SM) ovddasta Larsena vuosttas áigodaga guovddáš
áŋgiruššama sámi diehtojuohkima hárrái ge. Dasa son
fidnii alcces buorre ja erenoamáš čeahpes mielbargin
Isak Saba, dahje nugo Saba ieš gohčodii iežas SM álgo­
nummiriin Sabai Issa [Issá]. Ovdal go Saba válljejuvvui
Stuorradiggái, son čálii hui olu kulturhistorjjálaš bih-
táid SM:ii. Omd. no. 11, geassemánu 1. b. 1905:s Sa-
bas lea guhkes ja vuđolaš artihkal man bajilčálan lea "Sa-
mi luođek – Anders Fjellner". Saba lei oahpásmuvvan
Fjellnera diktemušain suoma dutki Otto Donner girj­
ji Lappalaisia lauluja bokte. Saba lei hui rámis go sámi
álbmogis ge leat dakkár goargadis vássánáiggi muitalu-
sat go dat maid Fjellner lea čállán. Mu dieđu mielde dát
lea vuosttas geardi go diehtu Fjellnera diktemuša birra
almmuhuvvo sápmelaččaid várás sámegillii. Artihkal
lea govviduvvon smávva divttažiin, mii juogaláhkai gul-
lá dasa. Ii daddjo mihkkige ahte lea go dat árbevirolaš
juoiggusteaksta (dajahus) vai lea go Saba ieš dan hutkan:
Guldal movt dat soahki šuvvá
Mii du goađi guoras ceaggá
Diehtojuohkin-doibmii gullá maiddá Isak Saba čálus
no. 16, borgemánu 15. b. rájes 1905:s, mas Saba gis alm­
muha guokte sámi lávlaga; nammalassii Čearbmá Ovl-
lá (Olof Sirma) juoiggusteavsttaid mat ilbme J. Scheffera
girjjis Lapponia 1673:s. Saba lei ieš jorgalan divttaid dav­
visámegillii, oktan sátnečilgehusaiguin. Ohpihii lea sáh-
ka hui dehálaš ja ođasmahtti barggu birra Saba beales.
Lea beanta imaš oaidnit ahte 1900-jagiid álggus jo lei
nággu dan alde ahte lea go juoigan suddu. Isak Saba
čuoččuhusas lea várra seammá fápmu ja relevánsa otná
digaštallama hárrái go badjel čuohte jagi dás ovdal lei:
Bidjos juohkehaš eret dan boares oskku ahte juoi­
gan lea suddu. Páhpat eai ádden sámi jurdagiin
maidige. Sii čužžo sámiid gaskkas dego gusat ođ­
đa návet uksagaskkas. Jus sii gulle ovtta ge juoiga­
min, de sii gádde ahte noaidumin dat lea. Ja de sii
ovdanbukte dan gielis oskku ahte juoigamis lea
suddu. Ii oktage sápmelaš šat duostan almmuhit
su dieđus.
Nubbi ášši mii maid lea seamma áigeguovdil ain dál ge
go dalle lei go Sagai Muittalæg je čálii dan birra no. 19,
golggotmánu 1. b. 1906, lea nammalassii jearaldat ahte
geat leat Sámieatnama álgo-ássit. Artihkal mas lea bajil­
čálan "Sámeeatnan álgo-ássit" deavdá olles vuosttas siid­
du áviissas, ja álgá dán láhkai: "Maŋimus áiggiid lea muh-
tumat dárolaš "oahppavaš" olbmot ovdan buktán dan oai-
vil ahte dážat dat leat Sameeatnam álgo-ássit. Dážat leat
orron Sámeeatnamis ovdal sámit, celket sii." Dasto joat-
ká artihkalčálli čilget "oahppavaččaid" oaiviliid ja duššin
dahkat daid, ovdal go loahpaha čállosa cealkkedettiin:
"Minmielas gal orru ahte sihke historjá ja dutkanmieđiha
dasa ahte sámit leat Sámieatnama álgo-ássit."
Harald Gaski
Isak Saba kulturhistorjjálaš čállosat