SÁMIS 17-18

42 / 72

42 Sámis 17–18/2014
litihkka galgá doahttalit prinsihpaid, mat leat nanne­
juvvon oppalaš riikkaidgaskasaš álbmotrievttis ja álgo­
álbmotrievttis." 1
Dán guovtti álbmoga territoriijas leat, nugo diehtit,
valjis sihke ođasmuvvi ja ođasmuvvameahttun luond­
duvalljodagat. Guolásteamit, ruvkedoaimmat, hirsa­
čuohppamat, oljo- ja gássaávkkástallamat, čáhcefápmo­
doaimmat ja dan dakkárat leat buktán stuorra dietna-
siid stáhtii ja jábálašvuođa servodahkii. Luondduvalljo­
dagat dán guovtti álbmoga territoriijas leat dahkan
vuđđosa dasa, ahte Norga lea beassan vágus Eurohpá
geafimus riikkaid searvvis ja gavccádan máilmmi riggá-
mus našuvnnaid bajimužžii. Norga lea stáhta mii suitá
fuolahit álbmogii buot buoremus buresbirgejumi ja na-
nu servodainstitušuvnnaid – nu go mánáidgárddiid,
skuvllaid, allaoahpahagaid, dearvvasinstitušuvnnaid,
sosiála vehkiid, kulturinstitušuvnnaid ja lohkameaht-
tun eará árjjaid ja doaimmaid.
Stáhta eiseválddit leat áittardan, ahte dáru giella, kul-
tuvra ja servodateallin seailluhuvvo, suodjaluvvo, lokte-
juvvo, ovddiduvvo ja viiddiduvvo olles servodagas, das
rájes go mii riegádit, bajásšaddat ja vázzit skuvllaid, bar-
gat iežamet oasi bargoeallimis ja luohpat guhkes bargo­
eallimis ealáhahkii ja vuoiŋŋastit eaktodáhtolaš servo-
datdoaimmaid maŋŋá. Mii beassat vázzit eallima čađa
dáru giella, kultuvra ja árvvut – dáža goargáivuohta –
buot birra min. Dážavuohta lea diehttelas juohke diŋg­
gas maid mii bargat ja vuordit oažžut, buot ortnegat,
bálvalusat ja doaibmabijut vuođđuduvvet dáru gillii ja
kultuvrii.
1
19961997/stmeld-nr-41-1996-97-/4.html?id=191240
Maiddái sámit návddašit dán ovttaláganvuođa politih-
ka šattuin. Sámit ožžot oasiset servodatburiin. Juos at-
net dárogiela. Juos vuigŋet dážan.
Stuorradiggi mearrida buot lágaid
Norggas
Muhto mearihis árvvut ja jábálašvuohta, maid stáhta lea
ožžon háldosis, ja maid lea atnán hukset dážavuođa, leat
seammás adnojuvvon válgat politihka, man ulbmil lea
leamaš luottahuhttit sámi giela, kultuvrra ja servodat­
eallima. Ulbmil lea leamaš ráhkadit dakkár našuvnna,
mii lea buhtis dážavuođainis, servodaga masa eai čága
veahádagat, ja mii galgá neaktit ovttakultuvrragin ja
ovttagielagin.
Gonagas Harald šállošiige 1997 dan vearrivuođa, man
stáhta eiseválddit, namalassii stuorradiggepolitihkka-
rat, ráđđehushoavddat ja -lahtut, stáhtalaš virgeolbmot
ja earát geain lea leamaš vástu hábmet ja čađahit stáhta
politihka historjjá čađa, leat bággen sámiid badjelii gar­
ra assimilerendoaibmabijuid bokte. Dákko galgat maid
atnit muittus, ahte dáruiduhttinpolitihka ja eará natio­
nalisttalaš doaibmabijuid leat demokráhtalaččat vállje­
juvvon orgánat mearridan. Buot bajimusas dáin roaisá
Norgga nationálačoakkalmas, Stuorradiggi, mii mearri-
da buot lágaid dán riikkas. Eiseválddit leat leamaš miel-
de sihke njuolga ja eahpenjuolga dahkamin ja garradea­
men sámevuosttaldeaddji ja sámevašánis guottuid dán
servodahkii.
Ii leat nu galle jagi áigi, go sámi geaidnogalbbat báhččo­
juvvojedje suokkisin Davvi-Romssas. Dálnai hárvenaš
olmmoš hirpmástuvvá, go sámi galbbat durddiduvvojit