66 / 72
66
Sámis
17–18/2014
ČÁPPAG I R J JÁL AŠ VUOHTA
Samuli Aikio
– moadde funderema
mii vaikke vel deavkadabbon – ja dát guovdu áigeba
ji dadaisttalaš moivvi. Eahpelihkku vuosterávdnjái
goargŋumis lei áitimin ja boares sáŋgárat viessalea-
men. Muhto Rilke buohta vuostegieđageavvamat
manne dán háve báldda: son oamastii Soneahtaid
nieiddas buorre ustiba árra jápmima muitun, ja dien
seamma jagi 1923 son gárttai duođaštit iežas ustiba
Eleonora jápmasáhtu Amerihkás Italiai. Sus alddesge
eallin bázii oanehažžan muhto Duino áiggi rájes datte
guhkibun go Hölderlina aktiiva ja dearvvas jagit 1770–
1806 (–1843).
DIKTÁRÁLTÁRII ROAHKKASAN HÖLDERLINAS
láve-
jedje muitalit, mo son sajii dujiidis dakkár gierdavaš
vuođain, maid Poe orui dušše govahallamin iežas
Garjjáriegádeami govvidettiin. Lea gažaldat muittus
ja muitimis. Seamma bistevaš eallju boahtá ovdan Ril-
ke elegiaid guhkes láddanáiggis. Muhto man bures su
bealleleaikkastalli "eaŋgaliid gáfatvuohta" dávista Höl-
derlina čielga "duođa" ja "guhkes áiggi"? Dušše dainna
ahte dikta lea mávssolut go dan sisdoallu?
RAINER MARIA RILKE
(1875–1926) badjánii klassis-
ma ja elitismma ovdagovvan boares Eurohpás, mii
lei aiddo lávkemin ođđa áigái julmmes doaruid čađa.
Nuorran Rilke fikkai álbmoga diktárin muhto geassá
dii 35 jagi ráves agis čállinbargui ádelseađu ladnái
Triesteluovtta gáddái Duinoi. Venezias son beasai 1912
deaivat guhká ja guhkkin hervvošan italialaš teáhter
nástti Eleonora Duse (1858–1923). Diktačállin vanai
ja loahpas gaskkalduvai oalát logemat jahkái, dassá
go čálli beasai nuppi šlohttii Muzot guovllus (ovd-
dit lei duššan máilmmesoađis). Doppe son oanehis
áiggis válmmaštii sihke
Duino elegiaid
ja
Soneahtaid
Orpheusiija dat guktot gerge prentui 1923. Áinnas ele-
giat gohccáhedje dalán stuorra fuomášumi. Duinos
ledje riegádan 1912–13 dušše moadde vuosttas elegia
muhto šaddan gal juo dalle girjjálaš servviin beakkál-
massan. Vuosttamuš lea dás čájánassan.
ELEGIAID GIELLA JA HÁPMI
, main omd. Musil vuhtii
"duiskkagiel divtta dievaslažžan dahkama", lei guhkkin
álbmotlaš álkivuođas ja vuoiŋŋas. Dat čájehii measta
lávkin čuođi jagi maŋos, gitta Hölderlina šerres klassis