Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015 35

liidedje guldalit maid eamiálbmogat dál leat áigumin.

Gulaimet čoahkkima lágideaddjiin, go leimmet ol-

len Port Albernii, ahte sii gal ledje áigon biehttalit lu-

oitimis riikkaid ráđđehusaid čoahkkinbáikái. Sis han

galggai lean vejolaš dan dahkat, go čoahkkin lei indiá-

na reserváhtas, eana han lei sin. Min busse maid bisse-

hedje ovdal go joavddaimet čoahkkinbáikái. Sii dárk-

kistedje geat mii leat. Oaččuimet maid das dan áddeju-

mi ahte sii balle dohko galge boahtit olbmot geat led-

je vuolgán dušše danin ahte muosehuhttit čoahkkima,

dahje vákšut čoahkkima oasseválddiid. Na, nuppi

čoahkkinbeaivve ihte de goit 4 sierranas guldaleaddji,

geat gal eai servvoštallan minguin. Sii besse čuovvut

dievasčoahkkimii, mat ledje rabasčoahkkimat. Dát

njealjis ledje boahtán Venezuelas.

ČOAHKKIMAT GITTAUVSSAID DUOHKEN

Dasto dolle sáttatolbmot gittačoahkkimiid, gos ee, bar-

ge plánejuvvon ođđa máilmmeorganisašuvnna njuolg

gadusaiguin. Danin han ledje ge bovdejuvvon čoahk

kanit Kanadai, vuođđudit eamiálbmogiid máilmme

organisašuvnna. Dasto barge čoahkkima loahppa

cealkámušain, man almmuhedje loahpalaš dievasčoahk

kimis. Dát deklarašuvdna šattai de Máilmmi Eami

álbmogiid Ráđi (World Council of Indigenous People/

WCIP) "allaáiggálaš julggáštussan", Solemn Declarati-

on, eŋgelasgillii.

Dieid giddejuvvon čoahkkimiin de gulaimet mii, geat

leimmet feaskáriin, ahte gulahallan ii lean nu álki. Ii

ge dasa galgan lean sivvan dat ahte oasseváldiin ii lean

oktasaš gulahallangiella, vaikke gielladilli gal juo dán

vuosttas máilmmečoahkkimis fuomášahtii hástalus-

aid. Sámi oasseváldit galge beassat hállat sámegiela. Ii

dalle lean dulka gii sáhtii dulkot sámegielas espánnja-

gillii, mii lei Gaska- ja Mátta-Amerihká indiánaid gula

hallangiella. Nu sámegielat sáhkavuorru dulkojuvvui

vuos eŋgelasgillii, ja dasto espánnjagillii. Espánnjagie-

las sámegillii manai maid eŋgelasgiela bokte. Aiddo diet

giellačuolbma mielddisbuvttii gulahallanváttisvuođaid

sihke Máilmmeráđi 2. čoahkkimis Gironis 1977:s ja 3.

čoahkkimis Canberras Australias 1981:s. Dien guovt-

Ingwar Åhrén dearvvaha

indiánanieiddaid Port Al-

bernis 1975.