38
Sámis
19–20/2015
Olmmošlaš
gullevašvuohta
Man láhkái berre dahje ii berre olmmošlaš
gullevašvuohta gaskal áššemeannudeaddji ja
ášši bealálačča váikkuhit áššemeannudeapmái?
Dát gažaldat lea leamaš guovddažis olles dan
árbevieru čađa goas áššemeannudeapmi lea
gávdnon. Áššemeannudeamis lea dávjá doaib
man ahte bidjat gurppiid nuppiid ala, nu go
mearridit gii galgá ráŋggáštuvvot, man ollu
vearu gii galgá máksit, makkár divadiid gii galga
máksit jnv. Dahje sáhttá leat sáhka áššemean
nudeamis mo buriid galgá juohkit. Gii galgá
oažžut dien dahje duon huksenlobi? Gii galgá
oažžut duon dahje dán ruhtadoarjaga?
S
ámi servodat leaásahusaidis javuogádagaidisbok-
te dál lávkemin dien árbevieru hálddašeapmái.
Sámi servodat lea vuođđuduvvon sogalašvuođa
árbevieruide ja árvvuide. Sogalašvuođa árbevieru miel-
de galgá sogalaš váldit vuhtii ja doarjut sogalaččaid ja sii-
daguimmiid. Áššemeannudan árbevierru lea fas vuođ
đuduvvon byrokrahtálaš árbevieruide ja árvvuide. Mo
berre dasto sámi servodat boahtit dan ođđa dili ovd-
dal? Áššemeannudeami árbevieru mielde galgá olmmoš
váldit vuhtii ja doahttalit ášši fáktaid ja daid lágaid mat
stivrejit dakkár áššiid main lea sáhka.
Dán teavsstas mii áigut geahčadit muhtin daid
čuolmmaid mat leat, ja árvalit mo daid sáhtášii čoavdit.
Cáhká go olmmošlašvuohta áššemeannu
deapmái?
Olmmošlašvuođas leat sihke suonjarbealit ja suoivvan-
bealit. Olmmošlašvuohta veadjá leat dáhkádussan ahte
áššemeannudeapmi dáhpáhuvvá duohtavuođa, vuoig
galašvuođa, mihtilmasvuođa, duostilvuođa, oskkáldas
vuođa, doaivaga ja ráhkisvuođa vuođul. Seammás vead-
já olmmošlašvuohta leat várran ahte áššemeannudeap
mi dáhpáhuvvá gáđašvuođa, vuovdnáivuođa, beroš
meahttunvuođa, láikivuođa, himuid, čeavlli dahje mo-
riid vuođul.
Áššemeannudeami árbevierus lea mihttomearri
leamaš ahte olmmošlašvuođa suonjarbealit šaddet nu
guovddážii go vejolaš seammáš go suoivvanbealit galg
gašedje leat nu veaddagasas go vejolaš. Dat lea celkon
sihke áššemeannudanlágain ja muđui adnon stuorra ár
vun áššemeannudeami vuogádagain.
Ánde Somby