Sámis 19-20

Sámis

19–20/2015 41

Go lea gávdnan láhkagálduid de lea gažaldat mo

daid galgá dulkot. Galgá go sánis sátnái dulkot? Galgá

go dulkot daid mo daid navdá oaivvilduvvon? Galgá go

dulkot lágaid dan mielde mo dat váikkuhit? Mo jos láh-

kagáldu lea hui boaris? Galgá go de dulkojuvvot dan ái-

godaga vuoiŋŋain mii dalle lei go čállojuvvui, vai galgá

go dálá árgábeaivvi dárbbuid mielde dulkot? Diekkár ja

sullasaš gažaldagat šaddet dalle áigeguovdilat, ja daidda

gávdnojit juridihka metodologiija árbevierus njuolgga-

dusat maid dán oktevuođas ii leat nu miellagiddevaš ál-

git dađi eambo lebbet dás.

Njealját oassi áššemeannudeamis lea ášši loahp-

pacealkka. Dat sáhttá leat geatnegasvuođaid, friddja

vuođaid dahje vuoigatvuođaid birra.

Muhtimin dat sáhttá čuožžilahttit ovdamearkka

dihte geatnegasvuođa mii ovdal ii lean. Dahje de sáhttá

dakkár geatnegasvuohta nannejuvvot ja duođaštuvvot

dahje rašismahttot ja gahččat eret mearrádusa bokte.

3. Áššesorttat

Áššemeannudeami vuolggasadji lea dávjá ahte lea ášši

gos áššemeannudeaddji ovddasta almmolaš eiseváldiid.

Das sáhttá leat sáhka hálddahusáššiin. Norggas omd.

gávdnojit njuolggadusat dan birra hálddahuslága §6as .

Dahje sáhttá leat sáhka diggeáššiin. Norggas gávdnojit

omd. sihke njuolggadusat duopmostuollolágas § 106

čuovvovaš paragráfain. Muhto maiddái priváhta suorg

gis lea olmmošlaš gullevašvuohta lága bokte bagaduv-

von. Norggas ovdamearkka dihte oasuslágas § 1–5.

1 LOV-1967-02-10 Lov om behandlingsmåten i forvaltningssaker

(forvaltningsloven)

2 LOV 1915-08-13 nr 05: Lov om domstolene (domstolloven)

3 LOV 1997-06-13 nr 44: Lov om aksjeselskaper (aksjeloven).

4. Olmmošlaš gullevašvuohta cuolbman

Jos doalaha dan vuolggasaji ahte dušše ášši fáktat ja

rievtti norpmat berrejit váikkuhit ášši loahppacealkagii,

de lea gažaldat man láhkai olmmošlaš gullevašvuohta

sáhtta báidnit dahje bostit nu ahte ášši meannuduvvo

nuppi láhkai go berrešii. Dan gažaldaga sáhttá juoh-

kit guovtti gažaldahkan. Manne ii berrešii olmmošlaš

gullevašvuohta váikkuhit áššái? Ja dasto makkár hámis

sáhttá olmmošlaš gullevašvuohta deaividit min ášše

meannudeami oktavuođain?

Álggus vuos sáhttá jearrat makkár hámis dat ga

žaldat boahtá. Jos ášši guoská munnje alccesan dahje

lagaš olbmuide, de lea álo stuorra várra ahte mun riba-

han deattuhit mo dat livččii munnje dahje mu olbmui-

de vuogas ja heivvolaš, dan sadjái go hukset ášši daid

fáktaid ja lágalaš norpmaid ala maid berrešin. Sáht-

tá leat sáhka fulkkiin, nu mo fulkkiide, váhnemiidda,

mánáide, oappáide dahje vieljjaide, vilbeliide dahje oar-

pmenbeliide, ednuide, egiide, čeziide, siesáide, goskkii-

de, muoŧáide, lážaide, vivaide, manjiide, sásaide, imiide,

mágaide dahje spiliide. Lága mielde lea rádjá vilbbaid ja

oarpmenbeliid rádjái. Jos áššemeannudeaddji hálddaša

ášši mii guoská su vilbbaide dahje oarpmebeliide dahje

dobbelebbo fulkkiide de ii leat sáhka makkár ge meattá-

husas hálddahuslága § 6 vuođul.

Ja de sáhttá leat ustitvuohta dahje vašálašvuohta.

Ustitvuohta ii iešalddis heađuš áššemeannudeami.

Jos lea sáhka kvalifiserejuvvon ustitvuođas de vead-

já ráddjet; ustitvuohta mii lea erenamaš lagaš. Jos ášše

meannudeaddji ja dat geasa ášši guoská dávjá ja ollu

guoimmuheaba, de sáhttá dat čujuhit dan guvlui ahte

olmmošlaš gullevašvuohta lea menddo lagaš. Dan sáht-

tá maid jos soai guhkit áiggi leaba guoimmuhan. Dasa