Sámis 21

Sámis

21/2016

Govvosis 1.

letne buohtastahttán man ollu girječállit

geavahit substantiivva+oamastangehčosa (SOG) ja

ieža

-gihpu. Das boahtá ovdan ahte lea stuorra ero-

hus girječállis nubbái das man ollu sii ollenge geavahit

oamastanráhkadusaid teavsttain. Anders Larsen jaHans

Áslak Guttorm geavaheaba oamastanráhkadusaid ollu

dávjjibut go dat eará girječállit. Vihtta nuoramus girje

čálli geavahit fas

ieža

-gihpu ollu dávjjibut go boarrásat

čállit. Govus čájeha maiddái ahte

ieža

-gihppu boahtá

eanet aht’ eanet substantiivva+oamastangehčosa sadjái.

Boarráseamos čállit geavahit dábálaččat

ieža

-gihpu

oamasteami deattuheapmái dahje kontrasteremii:

Mun

jurddasin eambo eatni go iezan dili birra.

(Anders O. Ei-

ra). Nuorat buolvvaid teavsttain ii leat dákkár geavahus

seamma čielggas. Boarráseamos čállit geavahit maid-

dái muhtumin dasa lassin persovdnapronomena:

Na ja

de dasto mearra-olbmot sin gálvvuineasetguin.

(Klemet

N. Turi) go nuorat čállit állanit dan sajis geavahit sihke

persovdnapronomena ja

ieža

Joavnnas leat su iežas ol-

bmát.

(Ellen M. Vars).

Moai attiime guorahallama loguid statistihkkaprográm-

mii mainna moai ráhkadeimme

govvosa 2

, oaidnin dih-

te ovdáneami čielgaseappot. Gurut rávddas veardiduv

ieža

-gihpu ja substantiiva+oamastangehčosa geava-

hus. Govvosis oaidnit ahte giellanuppástus boahtá oid-

nosii teavsttain maid čállit leat riegádan 1940-logus.

Boarráseamos čálliid gaskkas Johan Turi lei ovdaman-

ni ja geavahii dávjjibut

ieža

-gihpu go earát seammá

buolvvas. Jens Martin Mienna geavaha fas substantiiva

+ oamastangehčosa unnit go Máret Ánne Sara, gii

maiddái lea nuorra čálli. Miellagiddevaš lea oaidnit ahte

Suoma beale čállit, Kirstti Paltto ja erenoamážit Jovnna-Ánde Vest, maiddái leaba oassi dan giellarievdamis ovt-

tas Norgga beale čálliiguin.

Mii lea dán giellarievdama sivva? Go oaidnit ahte

maiddái Suoma beale čálliin lea seammasullasaš giella-

rievdan, de ii oro ahte dát lea eanetlogu gielaid njuolgga

váikkuhus. Muhto dat sáhttá leat eahpenjuolgga váik-

kuhus. Substantiiva+oamastangeažus dahká issoras ol-

lu sierra sojahanhámiid maid olmmoš galgá oahppat ja

muitit: ovcci persovnna ja logu guđa kásusis, ja substan-

tiiva sáhttá leat ovttaidlogus dahje máŋggaidlogus, ja

gehčosat eai leat álo seammaláganat bárrastávval- ja bá-

rahisstávval substantiivvain. Olmmoš galggašii geava-

hit hui ollu sámegiela unnivuođa rájes dán giellamáhtu

oahppat ja doalahit, ja jáhkkimis ii leat internáhttaeal-

lin dahkan dan álkibun.

Genetiivahápmásaš pronomena

ieža

- sáhttá sojahit

dušše ovcci láhkai. Danne go olmmoš geavaha subs

tantiivasojahanhámiid muđuige gielas, de báhcet dušše

dát ovcci hámi maid ferte oahppat ja muitit, ja dáid há-

miid olmmoš geavaha eanetge oktavuođain.

Lea čielggas ahte dán áigge geavahuvvojit unnit subs

tantiiva+oamastangeažus ráhkadusat go ovdal, ja ahte

ieža

-gihppu lea boahtán eanet ahte eanet dan sadjái.

Dát munno konklušuvnnat vuođđuduvvojit čáppagirj

jálašvuođateavsttaide, ja gielladutkiide čáppagirjjálaš

vuohta lea dehálaš gáldu. Románain ja noveallain sáht

tá dutkat mo giella geavahuvvo, ja mo giella áiggi miel-

de rievdá.