18 / 72
18
Sámis
21/2016
boasttudadjama, ja muitalit movt dat duođas galgá
daddjot? Sámegiela hearkkes dillái livččii mávssolaš
jus dat moadde sáni dehe dajaldaga mat sámegielas
leat leavvan eanetlogugielaide, maid daddjoše riekta.
Sámegielagat berreše ieža atnit gielaset dan mađe
árvvus, ahte vikkaše oahpahit earáide rievttes dadjama.
Movt son eará álgoálbmogiid dilli lea dán dáfus?
Maorigiella Aotearoas
Aotearoas, dehe Ođđa Selánddas, leat maorit nago-
dan loktet iežaset giela váldoálbmoga diđolašvuhtii
máŋgga ládje. Maorigiella ii leat dušše maorihálliid áš
ši, muhto olles riikka ášši. Eŋgelasgielagat gullet maori
giela iešguđet oktavuođain ja maiddái oidnet dan čállo
juvvon, earret eará galbbain. Maorigiela sánit leat maid
anus riikka eŋgelasgielas, erenoamážit báikenamain ja
lottiid ja šattuid namahusain. Mun finadin stuora oah-
pahuskonferánssas Aotearoas, skábmamánu 2015:s.
Doppe mun čuvvon logaldallamiid maoriid skuvla
vuogádaga birra. Vaikko logaldallamat ledje ge eŋgelas
gillii, de ii hubmojuvvon mánáidgárddiid, giellabesiid,
vuođđoskuvllaid iige joatkkaskuvllaid birra. Buot dáid-
da dásiide adnui maori namahus, ja vurdojuvvui ah-
te guldaleaddjit dihte masa guhtege namahus čujuhii.
Nu mun šadden ge oahppat ahte
Kōhanga Reo
lea
mánáidgárdi dehe giellabeassi,
Kura Kaupapa Māori
lea
vuođđoskuvla ja
Whare kura
ges joatkkaskuvla. Go hup-
me maorigiela birra, de dadje aivve
Te Reo Māori.
Mun
ohppen ollu eará sániid dan moatti beaivvis, ja muhtun
logaldallamiin muitaluvvui maid maori čállingiela birra
hui dárkilit. Guldaleaddjit besse gullat movt bustávva
ovttastumit galge daddjot, movt vokálaid galggai earu-
hit ja movt guhkes vokálat čállojit. Logaldallit eai oba
bivdalan ge ándagassii go šadde guldaleddjiid noađuhit
jur dákkár dárkilis dieđuiguin maorigiela birra.
17-jahkásažžan mun ledjen Aotearoas lotnolasoahp-
pin, ja vázzen dábálaš eŋgelas joatkkaskuvlla. Okta vil-
ges nissonolmmoš skeŋkii munnje dalle govaid, maid-
da lei goikadan ja deaddán rási
kōwhai
. Maŋŋel kon-
feránssa mun finadin fas su guossis. Dál son lei juo bad-
jel 70 jagi boaris, ja son jearralii dieđusge ledje go mus
ain dat govat. Mun muitalasten ahte dieđusge, govat
mus dal goit leat ain áimmuin. Namuhin vel ahte go-
vain lei
kōwhai
-šaddu, ja sámegielaga láivves vuogi miel-
de mun dieđusge dadjen šaddonamahusa nu go vilges
olbmot dadje badjel 20 jagi áigi, /kow – hai/, vaikko bu-
res dihten mot sáni duođas galggai dadjat. Mun dat han
ledjen aitto leamaš konferánssas ja oahpásnuvvan mao
rigiela sániide, movt dat daddjojit ja čállojit. Mot ále
fuola, 70-jahkásaš eŋgelasgielat vilges nisu divvulii mu
dadjama, ja muitalii ahte šattu namma lea /koofai/. Son
máhtii dan nai muitalit ahte maorigielas bustávvaovt-
tastupmi ‘wh’ daddjo /f/:n. Su nieiddat dat leigga sutn-
je čilgen man deaŧalaš lea dadjat maori sániid maorigie-
la njuolggadusaid mielde, ja dál son láve ieš álo čuovvut
dan. Jurddaš dan! Vaikko dušše muhtumat Aotearoa ál-
bmogis ohppet maorigiela, de orru nu ahte stuora oas-
si álbmogis goitge dovdet maori alfabehta ja maori
čállinvuogi, nu ahte máhttet dadjat maorigiela sániid
riekta. Iige das galle, sii maid áddejit ahte lea deaŧalaš
ahte maorigiela sánit daddjojit maorigiela mielde. Dát
čuvgehus lea dáhpáhuvvan maŋemus 20 jagis, go nu ii
lean dalle go mun ledjen doppe.
Lea gusto vejolaš oahpahit earáid árvvus atnit min giela,
vaikko ieža eai máhte dan. Ovddemus mii goitge fertet
loktet giela árvvu iežamet guovdu. Mii sáhttit álgit hui
smávvát ja báikkálaččat. Boahtte háve go muhtun dadjá
duožži
, de don muitalat movt sáni galgá dadjat.