Sámis 21

Sámis

21/2016

Pōwhiri

-seremoniija lei erenoamáš ja lei somá beassat vá-

sihit dan. Lei čielggas ahte ollu

pākehā

, Aotearoa vilges

olbmot, maid hálddašedje rohkosiid ja lávlagiid mao

ri gillii. Dat attii dan gova ahte maoriid giella árvvusad-

no Aotearoa servvodagas. Konferánssas duođaštuvvui

dat oaidnu. Buot logaldallamat maid čuvvon ja mas

báikki olmmoš logaldalai, álggahuvvojedje maori gillii.

Juohke logaldallama álggus daddjojuvvo moadde sáni

maori gillii. Ii čilgejuvvon dađi eanet maid dadje, muh-

to orui leame vierrun juo dadjalit daid sániid ovdal-

go logaldallagohte. Loahpas orron dovdame ahte ledje

sullii seamma sánit mat daddjojuvvo ja sáhttá dieđusge

árvvoštallat ahte lea go das eambbo go symbolaárvu jus

bajil oahppá muhtin sáni?! Dás vulggii aŋkke ságastallan

min sápmelaččaid gaskii mii mielddisbuvttii konkreh-

ta evttohusa eanet geavahišgoahtit sámegiela almmolaš

oktavuođain. Sámi dutkamiid guovddáža Torjer Ol-

sen evttohii earret eará ahte Romssa universitehta sámi

vissui, Árdnii, ráhkaduvvošii sámegillii bures boahtin

dearvvuohta maid buohkat geat geavahit Ártna galget

lohkat jitnosit gussiidasaset. Dat han livččii juogalágan

álgu! Dastto ávžžuhan seammás sámedikki čuovvolit,

ráhkadehket vierrun rahpat čoahkkimiid sámegillii, jor-

galusa haga. Diktet sin guđet eai máhte sámegiela hárjá-

nit gullat dan almmá dulkoma haga duollet dálle! Dik-

tet árvvoštallat ávkkálašvuođa sámegiela oahppamis!

Eat mii dárbbat diktit sámegiela gullot dušše ruovttu-

seinniid siskkobealde, aistton dušše gievkkangiellan.

Muhtimat eai ane árvvus dakkár symbo

lalaš giellageavaheami, muhto mu oain-

nu mielde giela oinnolašvuođaš čielgasit

lea árvu. Dalán go seaivvuimet Auck-

land girdišilljui oinniimet ahte dáppe lea

eambbo go okta giella anus. Dat muitala juoga mun-

nje guossin. Mii diehtit ahte gielas lea fápmu ja ah-

te giella geavahuvvo fápmun. Go geahčadat gávpot-

birrasa, galbbaid girdišilljus ja luoddaguorain, de oain

nát riikka váldogiela fámu. Norggas čállojuvvo eanas

dárogillii, nappo girjegillii. Ođđadárogiella ii leat nu

vuoimmálaš go dárogiela girjegiella lea ja dat maid

vuhtto almmolašvuođas. Sámegiella ges ii bálljo oid-

noge, vaikko lea okta golmma almmolaš gielas Norg-

gas. Dávjá vásihit maid vašuheami go sámegiella ih-

tá galbbaide leaš dál luoddaguorain dahje ásahusain.

Vašuheapmi njulgejuvvo konkrehta galbbaid vuos

tá dahje vuostečállosiid bokte mediijas. Dán strate

giija mihttun lea jávkadit giela man vášuheaddjit fast

tašit ja mas eai oainne ávkki. Mii leat hárjánan gullat

ahte sámegielain ii olle gosage ja lea bahá áiggi miel-

de jáhkkigoahtit dasa. Ođđadárogiella vásiha ges bilki

deami ja duššin dahkama, dat lea iežálágan strategiija

mas lea seamma sullasaš mihttu, jávkadit ođđadárogiela

servvodagas. Danne eat berre dán guokte giela, nama-

lassii sámegiela ja ođđadárogiela, vuostálagaid bidjat.

Berret baicca bidjat návccaid oččodit unnitlogugielaid

oinnolašvuhtii, ja de ferte juoga sájis álgit. Dáppe uni-

versitehtas mii sáhttit álggahit Ártnain. Naba dii earát?

Makkár arenai sáhtášeiddet dii sámegiela fievrredit?

Bures boahtin galbbat Aotearoa dahje

Ođđa Selándda girdišiljus.