39 / 72
Sámis
21/2016
39
Ja go Áillohaš, Nils-Aslak Valkeapää jearai
Višalingo vel
lasihit / ahte liikon dus
, de manin son ii liikon
dutnje
?
Geavahedjego maiddái dát olbmot sámegiela,
liikot
-
vearbba ja kásushámiid boastut go eai geavahan rivttes
kásusa, illatiivva?
Go juo 1800-logu rájes gávdnojit dieđut das, ahte sáme-
giella ii leat álo doaibman nu mo vuorddášii, de dás ii
leat dárbu čájehit dan, man ollu sullasaš cealkagiid gea-
vahit iešguđetlágan sámegielhállit dál – lehkoset nuorat
dahje boarrásabbot, oahppan sámegiela mánnán dah-
je maŋŋelis. Manne ná lea geavvan? Oanehaččat dad
djon sivvan lea dat, ahte sámegielas leat dievva substan-
tiivvat ja pronomenat, mat čujuhit ovdamearkka dih-
te olbmuide (nugo mat
mun
,
don
ja
boandda áhkká
) ja
vearbbat mat muitalit earret eará dan makkár doaim
mat dahje dovddut mis leat (nugo mat
lohkat
,
oastit
ja
liikot
). Dáid bihtáid – nugo mat
mu
,
du
ja
liikoma
–
gaskavuođaid sáhttit dasto ”merket” ovdamearkka dih-
te sátnehámiiguin, sojahemiin. Dan dihte
mun liikon
dutnje
mearkkaša sullii seamma go
liikon mun dutnje
ja
dutnje mun liikon
, muhto sátnehámiin
don liikot mun-
nje
lea áibbas eará mearkkašupmi. Muhto nuppe dáfus
ii hámis
dutnje
iige
munnje
leat dákko seamma láhkai
iežas mearkkašupmi go dalle go gii nu oastá maid nu
dutnje
dahje
munnje
. Leat oainnat stuorra erohusat das,
oastágo son
munnuide
, oastágo
munnos
– vai oastágo
munno
. Muhto jus son lohká ahte liiko
munno
dahje lii-
ko
munnos
, de dat gal ii leat guhkkin das ahte son liiko
munnuide
iige jur hehtte munno áddemis, man birra lea
sáhka, vaikko ieža ean kánske nu dajašege. Dat, aiddo
guđe hámi moai gulle ja oidne dán oktavuođas lea dihto
láhkai ”mearkkašmeahttun”. Go dadjat juo buot sáme-
gielagat leat guovttegielagat, de ii leat imaš ahte ovtta
giela ”mearkkašmeahttun” dadjanvuogit levvet measta
fuomáškeahttá nubbái. Seamma láhkai lea suomagiel-
la rievdan Sámis sihke sámegiela ja dárogiela láganin, ja
dárogiella sámegiela láganin. Seamma láhkai lea dieđus
geavvan maiddái Ruoŧa beale gielaiguin.
Ja vel moadde ovdamearkka eará sámegielain: Dii-
bmá almmustuvai Gemma Merino mánáidgirji
Kro-
kodillasj mij ittjij tjáhtjáj lijkku / Krogkodilla mij idtji
tjaetsiem lyjhkh
, ovttaid pearpmaid siste sihke julev- ja
máttasámegillii
Krokodiila guhte ii liikon čáhcái
– dah-
je čázi, nu mo máttasámegiela
tjaetsiem
muđuige lea
davvisámegillii. Anárašgillii dán girjji namman heivešii
virggálaččat sihke
Krokodiil kote ij lijkkum čáácán
ja
Krokodiil kote ij lijkkum čääsist
, nuortalašgillii ges
Kro-
kotiil kåå´tt ij tu´ǩǩääm čää´ʒʒest
.
Ii leat dušše čáhci-
sáni hápmi mii soaitá hehttet gulahallama, muhto lea
baicce nu, ahte kásushámis lea dán birrasis hui unnán
mearkkašupmi, numo badjelis namuhuvvui. Nuortalaš-
ja máttasámegiel ovdamearkkat leat muđui nu guhkkin
eret davvisámegielas ahte daid ii olusge ábut veardá
dallat dán oktavuođas: dat leat sierra gielat mat doib-