Sámis 21

Sámis

21/2016

speadjalastit ja suokkardallat áigeguovdilis gažalda

gaid; bagadalli oaidnu ja geahččanguovlu leat das-

ge guovddážis, vaikko dokumentára jáhkiha iežas leat

bealátkeahtes oaidnu áššásis.

Beaktilamos ođđa ovdanbuktima arenain lei lávdedáid-

da, earenomážit Beaivváš-teáhter, mii dustii áigeguov-

dilis gažaldagaid ja váttisvuođaid dávjá buorebut ja

buoret gulahallamiin go máŋggat earát dáiddasuorggit.

Lávdedáidda geasuhii maid sámi sátneduojáriid, nu go

Inger Margrethe Olsen –rohkki, Cecilia Persona dahje

Rauni-Magga Lukkari.

Lyrihka lieđđu prosa sajis

Prosagirjjálašvuođa dilli oidno čielgasit dan duohtaáššis,

ahte 2000-logu vuosttas logijagis almmuhuvvojedje

dušše njeallje-vihtta romána (maidda gulle Jovnna-Ánde Vest ja Kirste Paltto trilogiijaid goalmmát oasit),

go sullii seammaguhkkosaš “golleáiggi” áigge dat alm-

muhuvvojedje logiid mielde. Noveallabuvttadeapmi ii

leat goassige šaddan bivnnuhin sámegirjjálašvuođas.

Ođđalágan, myhtalašge sápmelaš muitalanvuogi ovd-

dasta mánáid ja nuoraidgirjjiid girječállin dovddusin

boahtán Kerttu Vuolab girjjiinis

Bárbmoáirras

(2008).

Das almmolaš sámi mytologiija ovttastuvvá báikkálaš

Deatnogátte muitalanárbevirrui ja girječálli iežas eal-

lima muittuide. Girjjis ovttastuvvet golbma áiggi dási,

main ipmiliid šaddanmuttut mastet sámi bearraša ealli-

mii 1900-logu álggu Sámis.

Románabuvttadeami geahppáneami maŋŋá 2000-lo-

gu stuorámus suorgin badjánii ođđasit lyrihkka ja čállit

ledje eanáš nissonolbmot – earenomážit, go stuorra

epihkalaš diktadujiid čállin dovddusin šaddan Valkea-

pää jámii 2001. Diktačálliid temát leat gáidan guhkás

sámi fáttáin, earret Valkeapääs.

Dain ii leat šat deaddu sámiid sajádagas stuorraservo-

dagas dahje sápmelaš identitehta ohcamis. Sámevuoh-

ta ii dain várra ii oba máinnašuvvoge, ovdan badjánit

baicce ovdamearkka dihte nissonvuođa, eadnivuođa

ja ruovttuhisvuođa temát. Nannosamosit sámevuoh-

ta boahtá ovdan gielas, mii dávjá speadjalastá luonddu

govaid ja vásáhusmáilmmi.

Guhkimus bargobálgá dálá sámi diktačálliin lea vázzán

Inger-Mari Aikio (Ima), gean buvttadusas sámevuođa

deattuheapmi lea molsašuvvan dasa, ahte son baicce

suokkardallá nissonolmmožin leahkima, erotihkalaš

vuođa ja nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskasaš

gaskavuođaid. Ima geavaha sámegiela hearkkes ivnniid,

muhto maiddai ironiija ja čáhppes humora vugiid.

Veahá nuorat diktacálli Sigbjørn Skåden lea dadjan leat

váttis identifiseret iežasboarrásutbuolvvagirjjálašvuhtii,