38 / 72
38
Sámis
21/2016
Višalingo dadjat
ahte jurddašan du ja danin čálán
Višalingo vel lasihit
ahte liikon dus
Vaikko dáiddát dan gullat
juo biekka šávvamis
(Nils-Aslak Valkeapää,
Ruoktu váimmus
1985)
Máŋgii gullo, ahte sámegiella ferte bisuhuvvot ádde-
hahtti giellan rájáid rastá, vaikko riikkaid ráját vigget
dan eastadit. Dáro-, ruoŧa- ja suomagiella vigget báidnit
sámegiela, ja lea ballu ahte fargga olbmot eai šat gula
hala. Ja dalle go amas gielat báidnet sámegiela, dat bil-
listit sámegiela. Okta oahpes ovdamearka lea dat, ah-
te Norgga bealde gullo dávjá
mun liikon dan
ja Suo-
ma bealde ges
mun liikon das
, vaikko rivttes sámegillii
fertešeimmet gul dadjat ahte
mun liikon dasa
. Seamma
láhkai fertešeimmet liikot
dán bláđđái
eatge
dán bláđi
dahje
dán bláđis
. Liikká máŋgasat liikojit maiddái dán
bláđi ja earát ges liikojit dán bláđis. Dán čállosis guora-
halan veháš dan, maid dat mearkkaša, liikojitgo ovda
mearkka dihte
Sámis
-bláđi lohkkit dasa, dan vai das
maid besset lohkat.
Lea čielggas, ahte ránnjágielat ja guovttegielatvuoh-
ta váikkuhit sámegielaide. Dárogiela
jeg liker deg
daga
ha álkit dan, ahte
mun liikon du
, ja suomagiela
mi-
nä tykkään sinusta
orru dagahan dan, ahte
mun liikon
dus
. Muhto dološ dieđut sámegielaid birra čájehit, ah-
te ná lea leamaš juo 1800-logu rájes. Jagi 1889 Samuel
Balto lei ruovttus Kárášjogas ja muittašii ovddit ja-
gi Ruonáeatnama mátkki loahpaheami sániiguin
Dan
gaskka go mon ledjen Kristianias mon ledjen liikon nuvt
sakka ahte in lean mielastan vuolgit eret
. Dan botta go
Balto lei Ruonáeatnamis, 1888:s, Unjárggas lea gii nu
muitalan, mo muhtin boanda lohpidii váldit áhkás fár-
rui gávpotmátkái ja Áhkká liikui dan bures. Manin Sa-
muel Balto ii liikon
dan gaskii
go lei Kristianias? Manin
áhkká ii liikon bures
dasa
, mii sutnje lei lohpiduvvon?
Jussi Ylikoski
Višalingo vel lasihit ahte
liikon dus
Oktii fas liikot-
vearbba birra