36 / 72
36
Sámis
21/2016
mii gieđahallá dáruiduhttima ja máilmmisođiid daga-
han bávččas dovdduid – áššiid, mat leat sutnje, 1970-lo-
gus riegádan sámenurrii, apmasat.
Iežas diktačoakkáldagainis Skåden lea ovttastahttán
ii-sápmelaš fáttaid sámi birrasii. Son johtá álkit gaska
eurohpalaš mytologiijas Guovdageainnu Grand Prix
-gilvvuide, Davvi-Englándda postpunk-lihkadusas sámi
lávlunlyrihkkii. Su diktamáilmmis leat dievva buvtta
mearkkat, pastissat ja nonseansa, nappo dat lea guhkkin
ovdamearkka dihte dain harmonalaš ivnniin maid Val-
keapää ovddastii.
Nuoraid gaskkas Niillas Holmberg lea seammá láhkai
máŋgga suorggi dáiddár go Image. Iežas diktačoakkál
dagastis
Dego livččen oaidnán iežan
(2009) son govvi-
da dálá nuora leandima guovtti birrasa, iežas gili ja gáv-
poga, gaskkas.
Vaikko kolonialismma kritihkka lea čáhkken dahje
ožžon aŋkke eambbo čiegus vugiid 2000-logu divttain,
de áinnas diktaantologiijas
Viidát
(2005) Sámi vássán
áigi boahtá ovdan bággosirdimiid, rasismma ja nálle-
biologiija historján. Ovdamearkka dihte Rose-Marie
Huuva buohta boares ja rašes áššiid ovdanbuktin lak-
tása dasa, ahte dahkat áššiid ollisin ođđasit. Das sámiid
kulturárbbi máhcaheapmi mearkkaša traumáhtalaš
muittuid soabaheami.
Girjjálašvuohta oassin viiddis gietti
Gávdnojit máŋggat čilgehusat dasa, manin prosagirjjá
lašvuohta ii leat birgen ja menestuvvan 2000-logus ly-
rihka ja eará dáiddasurggiid bálddas. Deháleamos siv
va lea sámegielat girjjiid almmustahttimii laktásead
dji váttisvuohta man eai leat bastan čoavdit: sámegielat
girjjálašvuođa almmustahttin gávppálaš ákkain ii leat
gánnáhahtti. Máŋggat sápmelaččat leat eatnigielaset dá-
fus dan dilis, ahte eai bastte lohkat iežaset eatnigillii.
Almmustahttin lea oalle muddui stáhtaid mearreruđaid
ja buorredáhtolašvuođa duohken. Norgga stáhta lea
dorjon mearkkašahtti láhkai sámi goasttideddjiid,
Suopma ii nu áktánasat. Go doarjaga galgá ohcat juoh-
ke girjái sierra, de dás lea čuvvon sámegoasttideddjiid
eahpesihkkaris dilli ja dat, ahte dat ihtet ja jávket. Ovda
mearkka dihte Kerttu Vuolab muitala vásihan guovt-
ti goasttidanlágádusa konkurssa ovdal go girji
Ánde ja
Risten Jagi fárus
(1990) almmuhuvvui.
Go girječálliin ii leat leamaš vejolašvuohta vuodjut
čállimii, de prosa čállimii eai leat ná šaddan bistevaš gea-
vadagat dahje árbevierut. Vuolab lea dadjan ahte juoh-
ke čálalaš duodji lea dego obbasa čuoigan. Ovdal sáme
mánáid mátki njálmmálaš kultuvrras čálalaš kultuvr
ra máilbmái dáhpáhuvai vieris giela bokte, bákkus ja
skuvlabirrasis. Danin eatnigielat girjjálašvuođa huksen
adnui hui dehálažžan.