34 / 72
34
Sámis
21/2016
virolaččat njálmmálaš? Vai ledjego oaivesivvan giella-
ja almmustahttinváttisvuođat, maidda Paltto ja Gaski
čujuheaba?
Vai leago nu, ahte eamiálbmot, masa čállojuvvon ja
čálalaš giella bázii resurssaid vátnivuođa dihte vierisin,
lunddolaččat muitališgođii dovdduidis ja jurdagiiddis
birra audiovisuála rusttegiid bokte? Vuođđogažaldat
lea, leago sámegirjjálašvuohta duođaidge váttisvuođaid
siste vai gávdnojitgo 2000-logu gárggiideapmái eará(ge)
čilgehusat.
Girjjálašvuođa golleáigi
Dáidagiin lea 1970-logu rájes leamaš mearkkašáhtti rol-
la sámiide dovdduid ja jurdagiid ovdanbuktima gaska-
oapmin ja etnalaš identitehta huksejeaddjin. 1970-lo-
gus girječállit válde oinnolaččat oasi etnopolitihkalaš
lihkadussii ovttas musihkkáriiguin. Divttat ledje oassin
sámiid dáistaleami rivttiideaset ja identitehtaset beales.
Dain lei deaddu maid iežas eatnigiela mearkkašumis
vásáhusaid ja muosáhusaid govvejeaddjin.
Mearkkašahtti álgoáiggiid sámegirjjálašvuhtii lei dan
juohkáseapmi hui máŋgga ja iešguđetlágan arenaide:
divttat ja noveallat almmuhuvvojedje – eai nuge girjin,
muhto – máŋggain ovttaskas čoakkáldagain, máŋgga
lágan máŋgosiin ja ovdamearkka dihte Suoma áidna
áigečállagis,
Sabmelaš
-bláđis.
Go čielga sámeálbmotlaš ovdáneapmi váidugođii
1980-logus, diktema báldii dahje sadjái njunuš girjjálaš
vuođašládjan badjánii romána. Prosačállit dutkkadedje
sámeservoša siskkáldasat, eaige dušše vuostegeahčin
eanetlohkui. Sii gieđahalle dávjá lagaš vássánáiggi ja čik
ŋo earret eará lestadialaš unnaservoša siskkáldas válde
mekanismmaide. Muhtumat ges geahčadedje nieiddaid
ja nissonolbmuid bajásšaddama sápmelašvuhtii ođđa
áiggi servodagas.
Sámegirjjálašvuođa njunnošii badjánii 1980-logu rájes
Nils-Aslak Valkeapää, gean čálalaš váldobarggut
Ruok-
tu váimmus
(1985) ja
Beaivi Áhčážán
(1989) govvidit
sámevuođa máŋgga dásis: ovttaskas olbmo ja olles ál
bmoga, árgabeaieallima ja mytologiija dásis.
Otná beaivve geahččanguovllus geahčadettiin áigodat
jagi 1982 rájes, goas Eino Guttorm almmuhii vuosttas
girjjis, jahkái 1994, goas fas ovdamearkka dihte Rauna
Paadar-Leivo
Goalsenjárga
almmuhuvvui, mearkkašii
sámegirjjálašvuhtii golleáiggi. Dalle almmustuvai sá-
miid logu ektui hirbmat ollu čáppagirjjálašvuohta.
Girjjálašvuohta ja musihkka gárte 1980-logu rájes eanet
ah eanet gilvalit dáiddasuorggi njunuš sajis, go daid bál-
dii ihte ođđa dáiddasuorggit degomat teáhter, govva-
dáidda ja filmmat. Namuhan dokumentára “dáiddalaš”
hápmin danin go das lei vejolaš hui persovnnalaččat