Table of Contents Table of Contents
Previous Page  30 / 72 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 30 / 72 Next Page
Page Background

30

Sámis

17–18/2014

NSR ja

Sámediggi

Dát lea heivehuvvon čálus dan sáhkavuoru

vuođul maid Harald Gaski lei bovdejuvvon

doallat Norgga Sámiid Rikkasearvvi riikka­

čoahkkimis Oslos 4.10. 2014

G

ažaldahkii "Maid livččiimet vástidit jus dál

jerrot ahte hálidat go ásahit Sámedikki?"

lea čielggas ahte vástádus livččii lean jo. Vát­

tisvuohta lea dušše ahte gažaldat lea boastut jerron –

dat fállá jo vástádusa ieš. Váldohástalus dál go mis jo

leamaš Sámediggi 25 jagi lea baicce jearrat: "Maid leat

mii oahppan 25 jagis, mii doaibmá bures ja maid sáhttá

buoridit?" Ja de sáhtášii dieđus vel leat lassi jearaldahkan

"Maid livččiimet sávvan earáláhkai?" Dán sáhkavuorus

áiggun guoskkahit muhtun hástalusaid mat Sámedik-

kis leat, juste dan jurdaga vuođul ahte mii leat čohkken

vásáhusaidmaid sáhttá atnit ávkin go dáhttu hábmet vel

ain buoret boahtteáiggi. Sámi árbevirolaš máhtu miel-

de oainnat galgá jođedettiin muitit vilppastit maŋás vai

dádjada ovddos – ja ruoktut. Dan dihtii áiggun dás álg­

gus vuos geavahit moadde minuvtta čielggadit gos mii

leat; ráhkadit historjjálaš ja kulturpolitihkalaš kon-

teavstta logaldahkii.

Ođđaset sámi historjá ii leat nu olu čilgejuvvon – ja

dan muddui go lea čilgejuvvon, de lea daid olbmuid

čalmmiiguin oidnon geat ieža ledje mielde dahkamin

mearrádusaid dalle. Ođđaáigge sámi historjá ovdal Sá-

medikki ásaheami lea guhkki, vel boarráset go Álaheaju-

riiddut ja nealgudan-akšuvnnat, muhto dat maid mun

odne hálidan deattuhit – ja, duođaid

imaštit

– lea dat ár-

tegis ášši ahte áŋgiris sámepolitihkalaš lihkadus loahppa

1960-jagiin ja ovddosguvlui radikála 1970-logus, dohk-

kehii dalá sámepolitihkalaš jođiheaddjiid ávžžuhusa dal

jo dadjat bissehit buot sámepolitihkalaš digaštallama

ja dušše vuorddašit Sámi vuoigatvuođalávdegotti

čielggadeami. Dat

lea

duohta, vaikko dat dál orru vieh-

ka jáhkkemeahttun, ahte dalle bođii ávžžuhus dik-

tit Sámi vuoigatvuođalávdegotti muosis bargat alm-

má lágitkeahttá makkárge digaštallamiid oktanaga

sin bargguin. Sámi almmolašvuohta – dan muddui

go dat gávdnoš – luittii dan buori liibba mannat ahte

Harald Gaski