32
Sámis
17–18/2014
dan gussiin livčče galgan dahkkot dokumentára, muhto
báhcos dal dát ášši vuos dán vuoro.
Eará muittuid gaskkas lea namahan veara ahte ledjen
resolušuvdnalávdegottis beakkán Álttá čoahkkimis go
NSR biehttalii sáddemis jođiheaddjis dalá Gonagas
Ovllá70-jagi ávvudeapmái. Dat mearrádus lei mealgadii
váldosivva dasa go Sámi eatnansearvi (SLF) vuođđu
duvvui gonagas-ustitlaš molssaeaktun sápmelaččaide.
Ja mun ledjen válgalávdegottis jahkečoahkkimis Snåsas
go Odd Mathis Hætta lei čoahkkinjođiheaddjin ja alm-
muhii mii dáhpáhuvvá go leat vel báhcán 2 minot sárd-
nidanáiggis, muhto dat muitalus dáidá heivet buorebut
eahketprográmmii go ieš riikkačoahkkinsáhkavurrui.
Mun geassádin politihkas go álgen journalistan, ja das
maŋŋelis akademihkkárin, kommentáhtorin ja doaim-
maheaddjin – barggut mat mus leamaš das rájes, ja maid
mun návddašan.
Dát dušše oanehis duogážin muitalan dihtii ahte vaik-
ko ieš lean vuoruhan eará áššiid go politihka, de mun
anán hui árvvus sin geat váldet badjelasaset politihkalaš
doaimmaid, go sin haga min demokratiija ii livčče lean
dan muttus go otne lea. Muhto in heaitte goassige
imašteames sin, go mun balan ahte sii fertejit leat juo-
galágan masochisttat. Go manin bat muđui galggašii
oktage válljet alcces dakkár barggu mas jándora 24 tiim-
mus moitojuvvo goit 18 daid tiimmuin, ja dušše áibbas
hárve rámiduvvo barggus ja mearrádusaidis geažil. Sámi
politihkkáriid hárrái ii sáhte gal lea sáhka fápmostalla-
mis ge, go sii han hui hárve ožžot liibba dan dahkat. Ja
gokko dáža politihkkárat geat leat ealáhahkii mannan
ain jotket kommenteret mii servodagas dáhpáhuvvá,
dego omd. Kåre Willoch, de baicce jaskkodit ovddeš sá-
mi politihkkárat álfárot go heitet. Ii bat dat leat imaš?
Sámi politihkas ja servodateallimis ii gávdno oktage
čihččet áddjá viesus, ii oppa son ge gean dii buohkat dál
jurddašehpet. Orru dego sámi politihkalaš doaibma lea
gohččun – gohččun mearriduvvon áigái, ja go dat áigi
lea meaddil, de lea gohččun ge nohkan. Dalle sii leat
dahkan servodatdoaimmaset. Ii ge gávdno oppa sámi
First House ge gosa sáhtášedje álgit lobbyistan ja ášše
vuojeheaddjin. Dan dili duođalet bealli lea ahte nuor-
ra sámi politihkkáriidda eai báze seniorat geaid geava-
hit ráđđeaddin.
Sámedikkis dehálaš symbolalaš
mearkkašupmi
Bissun dihtii duođalet bealis dán logaldagas, de áiggun
vuos dadjat moadde sáni Sámedikki posišuvnna bir-
ra. Dás dáhtun fuomášahttit riikkaidgaskasaš beali,
erenoamážit álgoálbmot-máilmmis, gos Sámedikkis lea
stuorra symbolalaš mearkkašupmi, mainna duođaid gal-
gá illudit. Symbolalaš mearkkašupmi lea dehálaš ja da-
nin lea riekta vuoruhit ONa ja riikkaidgaskasaš ásahus-
aid, dasgo aiddo dien suorggis mii galgat atnit ávkki das
ahte leat láidestuvvon davviriikkaid oahpahusvuogá
dagaid čađa. Nugo sámi sátnevádjasis daddjo, de galgá
dat geas lea máhttu, ávkkástallat dainna – atnit dan ál
bmogii buorrin. Dás mis lea vejolašvuohta čájehit álgo
álbmotsolidaritehta praktihkalaččat. Maoriálbmoga
maŋis leat sápmelaččat dat álgoálbmotjoavku mas lea
alimus oahppa máilmmis. Dát lea riggodat man ferte
atnit ávkin, sihke min juridihkalaš, servodatdieđalaš ja
kulturfágalaš alla gelbbolašvuođa.
Vaikko skuvllaeiseváldiid áigumuš ovddeš áiggiid lei
assimileret sápmelaččaid, de sin daguid boađus lei ah-