SÁMIS 17-18

Sámis

17–18/2014

Sámediggi, de čájehii Sámediggi dáhtu ja dáidduid hás-

talit guovddášválddi. Sámedikkis lei gal buorre cuohk-

ki dán dahkat. Áššedovdilávdegoddi álbmotlágas lei

oainnat cealkán, ahte ráđđehusa láhkaárvalus ii deavd-

de gáibádusaid, maid riikkaidgaskasaš álbmotriekti bid-

já eamiálbmogiid eaiggátráđđejumi hárrái sin iežaset

árbevirolaš eatnamiin ja territoriijain. Dakkár finn

márkkuláhka, mii lei dagahit sámiid uhcitlohkui eana

eaiggátorgána stivrejumis, livččii rihkkon álbmotrievtti

mearrádusaid.

Sámediggi ja Finnmárkku fylkkagielda

mielde hábmemin láhkateavstta

Riidováhku earenoamážit ráđđehusa ja Sámedikki gask

kas garai dalle. Dat livččii sáhttán gártat bistevaš soah

pameahttunvuohtan 95 proseantta Finnmárkku eatna-

miid eaiggátvuođa alde. Ja dat livččii gal vahágahttán

Norgga beaggima riikkaidgaskasaččat olmmošvuoigat

vuođanašuvdnan ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid bea

lušteaddjin. Proseassas finnmárkkulága hárrai dáhpáhu

vai almmage juoga, mii ii lean goassege ovdal dáhpáhuv

van. Stuorradikki justiisakomitea bovdii vuosttas geard-

di, ii dušše sámiid historjjás, muhto maiddái Stuorra

dikki iežas historjjás, áššeoasálaččaid mat eai gullan

nationalačoakkalmassii, ráđđádallamiidda láhkaevtto

husa hárrái, man ráđđehus lei juo buktán Stuorradikki

gieđahallamii. Ráđđádallamat mat de šadde, ledje dadjat

juo šiehtadallamat, nu ahte Sámediggi ja Finnmárk-

ku fylkkagielda duođai ledje mielde hábmemin láhka

teavstta, man riikka láhkaaddit loahpas galge virggálač

čat mearridit.

Proseassa dagai loahpas, ahte Sámediggi oaččui beali

Finnmárkkuopmodaga stivraáirasiin, mii mielddisbuvt-

tii sámiidemieldemearrideami eaiggátorgánas. Sámedig-

gi nahkášii maiddái oažžut áigái, ahte Finnmárkku gea-

vahan- ja oamastanvuoigatvuođat galge čielggaduvvot

velá Finnmárkokomišuvnna bokte lassin daid čielgga

demiide maid Sámi vuoigatvuođalávdegoddi juo lei

dahkan.

Ráđđádallanproseassa loahpas bákkuhii Sámediggi

maiddái ráđđehusa miehtat čielggadit sámiid ja earáid

guolastanvuoigatvuođaid Finnmárkku rittuin ja vuo-

nain, mii maŋŋá dovddosmuvai Guolástanlávdegoddin.

Finnmárkkulága proseassas čájehii Sámediggi, ahte dat

ii leat ovddimustá eiseválddiid doaibmabijuid vuosttal

deaddji, muhto duođai bajáshuksejeaddji ovttasbargo

guoibmi, go fal oažžu vejolašvuođa ja rievtti ráđđádallat

ja šiehtadallat buori oskkus.

Gulaskuddamiin ráđđádallamiidda ja

fas ruovttoluotta

Áigodagas 1989 rájes 2005 rádjai earáhuvai eisveáld-

diid vuohki gieđahallat Sámedikki nappo nu, ahte ad

nojuvvui álggus dábálaš gulaskuddanorgánan ja loah-

pas stáhta eiseválddiid virggálaš ráđđádallanorgánan.

Boahtte ovdánanlávki man Sámediggi livččii sáhttán

vuordit, livččii juos dohkkehuvvošii stáhta eiseválddiid

duođalaš šiehtadallanguoibmin áššiin, mat mearkkašit

olu sámi álbmogii.

Sihke Stoltenberg I-ráđđehus ja Bondevik II-ráđđehus

lea stuorradiggedieđáhusain Norgga sámepolitihkas

2000-logu álggogeahčen dovddastan, ahte sámi albmo-

gis lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái. Muhto maŋŋá

go finnmárkkuláhka lei mearriduvvon 2005, ja Sáme-

diggi lei ožžon mieldemearrideami Finnmárkkuopmo