Sámis
21/2016
25
Divttain gullat maid nissonjiena, mii lea darvánan
guovtti áibbas goabbatlágan kultuvrraid gaskii, go lea
náitalan dievdduin gii gullá amas riikii ja kultuvrii.
Goabbatlágan áddejumit ja vuordámušat beaškkehit
oktii, ja kulturerohusat ihtet ja šaddet hástalussan. Nis-
sonii lea hástalussan orrut albmá ruovttubáikkis amas
riikkas ja kultuvrras. Almmái ges vásiha dan seamma go
fárreba davás. Earát nai oidnet daid ruossalasvuođaid,
ja ávaštišgohtet sudno earránit. Kulturdeaivvadeamit
šaddet hástalussan:
inhan mun
máilmme johtti
šat oaččo kulturšohka
gohan beare
duot bahálačča krishnat
eaimmaskas liidneoaivvahat
ja dammalaš suoidneborrit
eai boađe menddo lahka
Go lea isida ruovttubáikkis, gos leat áibbas earálágan
vierut go masa lea hárjánan, de áibbaša nissonolmmoš
ruoktot Sápmái, gos beasašii borrat bohccobierggu ja
guoli, iige dušše šattuid ja ruotnasiid nugo isida báik-
kis dahket. Nuppe dáfus áibbaša ges isidis lusa go ii leat
su luhtte:
moai gehčče mánu
mun dáppe
don dieppe
seamma mánu
Áibbašeapmi boahtá maiddái ovdan maŋŋel go riegá-
dahttá máná. Smávvamánnááigodat lea lossa áigodat, ja
dikta-mun áibbaša fas friddjavuhtii mii sus lei ovdal go
riegádahtii máná:
oh go sáhtášinge
máhcahit su
dohko gos bođiige
bidjat fárrui báberstuhka
masa čálestan “vihki”
dahje “boasttu gálvu”
Girjji álgu lea stuora konflivttaid haga, dalle leaba duš
še nisu ja almmái ja sudno ráhkisvuohta. Riiddut lea
čohkkejuvvon gaskaoassái. Girjji loahpas leat riiddut
jaskkodan ja dilli lea ráfon. Náittosdilli lea gierdan buot
riidduid, ja sihke eadni ja mánná leaba ain heakkas:
ja nu dáhpáhuvaige
ahte sturron
ja son stuorui
ja mii stuoruimet
guovtte jagis
guovtte guhkes jagis
ráhkis
ráhkis uhca albmás
ja ráhkis
ráhkis stuora almmái
mii!
MII!!!