26 / 72
26
Sámis
21/2016
“MUN” JA ČÁPPAGIRJJÁLAŠVUOĐA
TEAVSTTAT
Vaikko Inger-Mari Aikio lea čállán
Máilmmis dása
-divt-
taid dego livččii iežas bearašeallima birra čállime ja gea-
vaha mun-hámi divttain, de ii leat almmatge mihkkege
okta-okta relašuvnnaid čálli ja divttaid “mun” gaskkas.
Divttaid mun-hápmi duddjo lagasvuođa ja lea lyrihka
dovdomearka. Divttat leat čáppagirjjálašvuođa teavst-
tat, maid dovdomearka lea earret eará fiktiivvalašvuohta,
ja dat leat čálli hutkáivuođa buktosat. Dat mearkkaša
ahte vaikko
Máilmmis dása
-girji lea čállon mun-hámis,
de dikta-mun ii dárbbaš leat girječálli.
GOVVAGEAVAHEAPMI
Máilmmis dása
-girjjis leat sihke luonddugovat ja ol
bmuid govat, ja girjji govvageavaheapmi earrána IMA
ovddit girjjiin, gos leat sárgojuvvon govat ja luonddugo
vat.
Máilmmis dása
-girjjis leat fas sihke luonddugovat
ja maiddái hui persovnnalaš dahje priváhta govat ol
bmuin, maid Inger-Mari Aikio lea ieš govven.
Girjji alit olggoža ovdapearpmas lea govva rukses dá-
lus dálvemáilmmis ja sevdnjesvarat bártnážis gii stoah
ká muohttagis. Maŋŋebearpmas lea fas govva vilges
geardeviesus bárbmomáilmmis ja sevdnjesvarat bárt
nážis gii gálaša alit mearas lieggariikkas. Ovdapearpma
siskkobealde lea Inger-Mari Aikio náittosgovva, gos son
čiŋadan sámi ruvdnamoarsin ja su guoras lea su čáhppes
varat isit, gii fas lea čiŋadan vilges čikŋabiktasiiguin.
Sudno gova vuolábealde lea čuovvovaš dikta:
ráhkesvuođainat
cahkkehit geasi
mu sisa
Maŋŋepearpma siskkobealde lea fas govva sullii jahká
saš čáhppesvarat bártnážis, geas leat ullobiktasat ja ullo-
suohkut alde. Gova bajábealde lea čuovvovaš dikta:
čáhppes guhkes vuovttat
gánda
nuba dieđusge
ja goittotge
munno gánda
Buot govat mat leat olgopearpmas, geardduhuvvojit
nuppes diktagirjji siste, nugo viesuid ja bártnaža govat.
Girjjis leat maiddái luonddugovat mat govvidit rási mii
šaddá, stuorru ja rahpasa.
Govvageavaheapmi lea garra váikkuhangaskaoapmi, ja
dat lea mielde nanneme diktagirjji fáttáid, nugo kul
tuvrraid deaivvadeami ja erohusaid, nissona ja albmá
oktavuohta, ja máná ahtanuššama.
Girjji govvageavaheapmi čatná divttaid lagabui čállái, ja
dahká ságastallama priváhta ja persovnnalašvuođa gask-
kas vel miellagiddevaččabun. Go Inger-Mari Aikio da-
sa lassin iežas neahttasiiddus čállá ahte
Máilmmis dása
-girjjis čállá iežas vásáhusain, de girjji sáhttá ribahit
dulkot iešbiográfiijan. Govvageavaheapmi dahká maid
problemahtalažžan geahččat divttaid sierra, sirrejuv-
von eret čállis ja su historjjás. Maid son girječálli dáht-
tu olahit lohkkiid hárrái go geavaha iežas náittosgova ja
bártnáža gova girjjis? Munnje goit bázii dovdu ahte girji
lea girječálli birra ja ahte son dainna lávke measta mend-
do guhkás priváhta eallimii.