28 / 72
28
Sámis
21/2016
Čudjos guhká
sámegiella
Mánná- ja nuorravuohta ruovttuguovllus
Lemehaš-Biehtár, suomagielat kirkogirjjiidmielde Piera
Klemetinpoika Helander, riegádii Badje-Jalvvis Ohce
jogas 10.4.1888. Son lei bearraša čieža mánás boarrásea-
mos. Su vánhemat leigga Lemehaš ja Biret (i.g. Jompan)
Helander. Bearaš oaččui birgejumi luondduealáhusain
ja unna šibitdoalus.
Biehtára skuvlabálggis álggii Savvona skuvllas 1897.
Badje-Jalvvis skuvlii lei vádjit viđa miilla mátki, man
geaseáigge sáhtii johtit vácci dahje fatnasiin goarkŋu ja
dálvet fas čuoigga dahje heargesáhtuin. Guhkes mátk-
ki ja heajos johtolatoktavuođaid dihte Lemehaš-Biehtár
gárttai orrut guhkes áiggiid ásodagas. Álbmotskuvl-
las Biehtár gearggai giđđat 1901 ja dán duođaštussii
su namman lea čállojuvvon Petter Klemetinp. Hellan-
der. Muitaluvvo ja skuvladuođaštus maiddái čájeha, ah-
te Lemehaš-Biehtár lei viššalis oahppi ja lohkanmokta
joatkašuvai maiddái skuvlla maŋŋá.
Guhttanuppelotjahkásažžan Biehtár lei oahpásmuvvan
álbmotmusihkkadutki Armas Launisii, guhte galledii
Badje-Jalvvis. Go Launis čuovvovaš jagi bođii ođđasis
čoagginmátkái Sápmái, de lei son juo dálvet čálašan
Biehtáriin ja dáhtton su ofelažžan ja dulkan. Biehtár
ja Launis deaivvadeigga 16.7.1905 Kárášjogas. Lau-
nis maiddái muitala maŋŋá eará oktavuođas, ahte son
gárttai sakka hálahit Biehtára, ovdalgo son mieđai vuol-
git Guovdageidnui. Vuostehágu sivvan ledje muitalu-
sat, maid Biehtár lei gullan jagi 1852 Guovdageainnu
stuimmiid birra.
Dát juigosiid čoagginmátki sáhtii leat oktan dehálaš
dáhpáhussan Biehtára maŋit áigge doaimmaide, mat
guske su beroštupmái sámi árbevieruide ja čállindoaim
maide. Launisis son oahpai vuođđoáššiid árbevieruid
čoagginbarggus ja beasai čállit dajahusaid sámegillii.
Biehtár lei maiddái muitalan Launisii, ahte son háliidii
vuolgit oahpaheaddjiskuvlii.
Nilla Outakoski muitala ahte Biehtár lei čállán su áddjái
Elias Eriksonii reivve ja jearran ráđi, mo son beasašii
oahpaheaddjiseminárii. Biehtáris alddis ii lean ruhta
ja dat lei stuorámus eastta dán áigumuša ollašuhttimis.
Nuba su ovddeš oahpaheaddji háliidit doarjut Biehtá-
ra ja sáddii Ohcejoga leansmánni Veikko Soriolai ruđa
ja dáhtui fuolahit dan Biehtárii. Dáinna ruđain Bieh-
tár beasai vuolgit Jyväskyläi. Son joavddai Jyväskyläi
Vuokko Hirvonen, Sámi allaskuvla
Girječálli Pedar Jalvvi eallingeardi