31 / 72
Sámis
21/2016
31
veadjá leat lasihuvvon easka maŋŋá. Almmolaččat Pe-
dar Jalvi -namma iđista vuosttas háve giđđat 1914 alm-
mustuvvan aviisateavsttas ja čavčča 1914 rájes dat lea
merkejuvvon su virggálaš namman oahpaheaddjiskuvl-
la árvvoštallangirjái. Dáinna namain son máhcai iežas
sámeruohttasiidda ja čájehii sámevuođas almmolaččat.
Muohtačalmmit
-girjji almmustuvvan ja
vuostáiváldin Sámis
Buoremusat lohkkit dovdet Pedar Jalvvi su čáppagirj
jálaš buktagis, namalassii su girjjis
Muottačalmit
(dál
Muohtačalmmit), mii
almmustuvai jagi 1915 su iežas
goasttádussan. Girji lea juhkkojuvvon guovtti oassái
bajilčállagiiguin “Divtak” ja “Muittalusat” ja girjjáža
loahpas lea sisdoallologahallan “Sistdoallu”
.
Girjjis leat
vihtta divtta ja čieža muitalusa, main okta lea jorgalus
Suonio girjjis
Kuun tarinoita.
Namas Jalvvi čoakkáldat
lea ožžon ”Muohtačalmmit”-divttas. Divttas geavahuv
vojit muohtačalbmi-symbola ja luonddugovat, maiguin
govviduvvo, man dehálaš lea čohkket fámuid oktii.
Girjji vuovdindoaibma ja dovddusin dahkan šattai
girječálli iežas bargun, mii ollii bistit dušše jagi Jalvvi ár-
ra jápmima geažil. Sainio dieđuid mielde, go Jalvi galle-
dii geassit 1915 maŋimuš geardde iežas ruovttuguovl-
lus, de son lei buktán vuovdimassii
Muohtačalmmit
-
girjjiid. Son lei guođđán daid golmma gávpái, namalas-
sii Levdnjii, Detnui ja Ohcejohkii. Son lei maiddái vái-
dalan dan, ahte girji ii lean johtán albma bures.
Jalvvi siidaguoibmi Per Fokstad doalai muitosártni Aná-
ra hávdeeatnamis geassit 1966, go Jalvvi hávdi oaččui
hávdegeađggi. Fokstad muitala, ahte Jalvi lávii orustit
su vánhemiid dálus Deanus go lei jođus dien guovllus.
Dienu son oahpásmuvai Biehtáriin ja soai beasaiga sá-
gastallat sámeáššiid birra. Aistton Fokstad, go Jalvi girji
almmustuvai, de “/../ šattai dat girji lohkkojuvvot juoh-
ke sápmelaš dálus Norggas”. Son vel suokkarda, manne
ášši šattai ná ja gávdná vástádussan: “Dat badjánii mid-
jiide dovdu, ahte dat ledje min iehčamet jurdagat ja
váimmu sánit. Ja dan geažil eallái min vuoigŋaheagga.
Min čalmmit rahpasedje.”
Muohtačalmmit
-girjji ovttaskas teavsttat, erenoamážit
soames divttat, álge vehážiid mielde gulustuvvat riik-
ka dásis. Vuosttas háve Jalvvi “Muohtačalmmit”-dikta
almmustuvai sáme- ja suomagillii álbmotmusihkkadut-
ki Armas Launisa girjjis
Kaipaukseni maa
(1922). Suo-
ma bealde
Jalvvi girjji golbma divtta, “Muohtačalmmit”,
“Bártnážii” ja ”Vihken jiena guvlui” almmustuvve sihke
sáme- ja suomagillii Tuomo Itkosa čállin
Sámegiel Áppes
-girjjis (1934).
Sabmelaš
-bláđis almmustuvve muita-
lus “Lihkku ja lihku orrunsadji” ja “Čakčabárru”-dikta
muhtun jagiid áppesa almmustuvvama maŋŋá. Norg-
ga bealde almmustuvai jagi 1940
Samenes venn
-juov-
lagirjjis Erkki Itkonen čállin muitočálus “Pedar Jalvi –
en samisk forfatter”. Čállosa loahpas leat Jalvvi guokte
divtta Otterbech jorgalussan, namalassii “Snefnugg” ja
“Höstbølgen”. Golle goit
badjel 50 jagi ovdalgo Jalv
Čájánas Jalvvi árbevierročoakkáldaga materiálas.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto.