Sámis 21

Sámis

21/2016

Ohcejogas, Kárášjogas, Leavnnjas ja Roavvegiettis ja

merkii muitui árbevierromateriála. Boađusin ledje 25

máidnasa ja muitalusa, mat sisttisdollet 13 muitalusa

Stuorra-Jovnna fearániin.

Miellagiddevaš ja čalbmáičuohcci Jalvvi materiálas lea

dat, ahte son lea merken diehtoaddiidis namaid ma-

teriálii. Dát vierru ii lean dábálaš su áigge dovddus

materiálačoaggiid gaskkas. Jalvvi materiála lea Suoma

bealde vuosttas, maid sápmelaš lea čoaggán. Jalvi lei sá-

megielat ja nu son sáhtii jearahallat olbmuid sin iežaset

gillii ja maiddái čállit dieđuid sámás. Jagiid 1913–1914

sámemateriála almmustuvai 1966 namain

Sabmelažžai

maidnasak jâ muihtalusak / Saamelaisia satuja ja tari-

noita

Samuli Aikio doaimmahussan.

Iežas identitehta ohcamin

Oahpaheaddjiseminárii Biehtár ozai ja čálihuvvui Pet-

ter Helander -nammasažžan. Semináraáigi lei Biehtára

girjjálaš doaimmaide mávssolaš. Semináras son oahpás

muvai suopmelaš nationalismii ja seammás su beroštup

mi sámeálbmoga vássánáigái morránii. Maiddái Biehtár

geasuhuvvui jođánit studeantasearvái ja son guorra-

sii duon áigge jurdagiidda. Seminára vuosttas lohkan

bajis Lemehaš-Biehtár lonuhii Helander-goarggus ja

dat šattai Pohjansäde. Ođđa ovdanamman son váld-

dii Pekka, ja dát nammarievdan almmuhuvvui maiddái

Ohcejoga kirkogirjjiide. Sáhttit govahallat ahte Biehtá-

ra, nugo muhtun fennománaid mielas, Helander-goar-

gu lei duon áigge Suomas menddo ruoŧŧelaš ja ledjehan

su sogas ruoŧŧelaš ruohttasat, mat sáhtte leat su mielas

vel liigenoađđin. Dien deattus Biehtárge háliidii beas-

sat eret, go lonuhii namas álggos suopmelažžan, muhto

mii seammás čujuhii su ruovttuguvlui davás. Semináras

namma oanui Pohjan-Pekkan ja dán nama son lea atnán

iešge jagi 1912 čoagginmátkemuitalusas.

Studeantasearvi šattai Lemehaš-Biehtárii mávssolaš bái-

kin, juos geahččat su girjjálaš doaimmaid álggu. Son

beasai čállit studeantasearvvi bláđđái juo vuosttas stu-

derenjagi álggus. Su vuosttas čálus ilmmai skábmamánu

1911 bláđis, man doaimmaheaddjin son lei ovttas Kop-

rain. Dán A-nummarii son čálii golbma čállosa, mat

leat “Lapista” (Sámis), “Ajatelmia” ( Jurdagat) ja Elä-

mästä” (Eallimis). “Lapista” teavstta Jalvi álggaha ná:

“Me saamelaiset, jotka asumme pohjolan jylhillä tun-

tureilla, /--/” ( Jorg. Mii sápmelaččat, geat orrut davvi-

guovllu alla duoddariin, /--/). Dás son geavaha vuosttas

háve etnonyma “sápmelaš”, vaikke maŋŋá eará teavsttain

son ii čuovo dan ja atná baicce lappalainen-tearpma.

Dán bláđis son geavaha sihke Helander- ja Pohjansäde-goargguid. Semináraáigge son čálii muitalusaid earet

eará

Keski-Suomi

-aviisii ja geavahii Pohjansäde nama.

Nammarievdadeamit eai bisánan Pohjansäde-gorgui.

Seminára sárgunoahpaheaddji Toivo Salervo lea málen

sus botreahta jagi 1913. Gova vuolleravdii Biehtára ok-

tan namman lea čállon Pedar Jalve, muhto dát diehtu

Lemehaš-Biehtára ruovttubáiki Badje-

Jalvvis. Samenes venn 1940.