29 / 72
Sámis
21/2016
29
nu áiggil, ahte seminára oaiveoahpaheaddji Maria Erik-
son ávžžuhii Biehtára mannat Tampere giehtaduodje- ja
dáiddaindustriijaskuvlla (Tampereen Käsityö- ja Taide
teollisuuskoulu) golmma mánotbaji kursii. Doppe son
čađahii oahpu, mii attii sutnje alit álbmotskuvllaid
giehtaduodjeoahpaheaddjiid virgegelbbolašvuođa. Dát
dutkkus veahkehii Biehtára beassat Jyväskylä seminárii
1911 ja son oaččui Suoma senáhta veahkkeruđa; mii lei
800 márkki jahkái. Dan eaktun lei, ahte stipeandaoažžu
lohpidii bálvalit oahpaheaddjin unnimustá vihtta jagi
Sámis.
Sámi njálmmálaš árbevieruid čoaggin
mátkkiid mearkkašupmi
Oahpaheaddjiseminára áigge Jalvi oahpásmuvai olbmui
de, geat beroštedje suopmelaš álbmotdiktemis ja dat
bokte suge hálu čohkket sámi árbevieru. Su oahpahead
dji Frans Albert Hästesko lea čállán muitočállosa,
mas son muittaša Biehtára. Son muitala mo Biehtá-
ra áigumuššan lei čohkket buot muittuid iežas álbmo-
ga doložis ja dan vuoigŋadujiid birra. Biehtár lei vudjon
seminára girjeráju Lappi girjjálašvuhtii ja háliidii vuolgit
viiddes čoagginmátkkiide Sápmái. Seminára oktavuhtii
lei maiddái vuođđuduvvon álbmotdieđalaš musea, masa
studeanttat čohkkejedje earet eará boares dávviriid. Dák-
kár bargui maiddái Biehtár searvvai ovttas earáiguin.
Vuosttas čoagginbarggu Biehtár dagai 1912 geasseluo
mu áigge Taivalkoskii, gos son čoaggigođii suopmelaš
soagŋo- ja headjavieruid ja dávviriid. Mátkemuitalusa
mielde Biehtár ii lean jagi 1912 čoagginmátkki bohto
siidda erenoamáš duhtavaš ja nuba son čálláge, ahte
čuovvovaš háve son vuolgá Sápmái. Plána ollašuvaige
ja sámi árbevieruid čoagginmátkkit álge čuovvovaš jagi,
geassit 1913. Dán mátkki boađusin leat čoakkáldagat
“Sápmelaš soagŋo- ja headjavierut” (85 siiddu) ja “Sáp
melaš máidnasat ja muitalusat Ohcejogas”, oktiibuot 16
máidnasa ja muitalusa. Dieđuid soagŋo- ja headjavie
ruid birra son lei ožžon eatnistis Biret Helanderis, guh-
te lei Stuorra-Jovnna ( John Jompan) fuolki.
Čakčat 1913 Biehtár sáddii suopmelaš girjjálašvuođa
searvái SKS:i reivve, mainna son ozai čuovvovaš gea
si čoagginmátkái mátkedoarjaga. Giđđat 1914 Bieh
tár viimmat oaččui vástádusa SKS:s ja sutnje lei mieđi
huvvon 250márkki stipeanda álbmotdiktema čoaggima
várás Suoma ja Norgga Sámis. Biehtár vulggii dáinna
doarjagiin mátkái ja jođii guokte mánotbaji Anáris,
Sámieatnan
duoddariid duohken!