33 / 72
Sámis
21/2016
33
Čáppagirjjálašvuođas bođii okta dehálamos dáiddasurggiin
sámekultuvrras 1970- ja 1980-loguin, go girječállit bidje sea
raideaset sámiid etnopolitihkalaš lihkadussii ja ovttastahtte
sámi árbevieruid dálá áiggi váikkuhusaide. Maŋimuš15 jagi
áigge girjjálašvuohta lea gártan váttisvuođaide: prosaduojit
leat almmuhuvvon dušše moadde, iige girjjálašvuohta váld-
de oasi servodatlaš ságastallamii seamma láhkai go eará
dáiddasuorggit, degomat ovdamearkka dihte teáhterdáid-
da, musihkka ja filmmat.
vuođa galgamuššan sirdásit váldoálbmoga gielaide, juos
čállima eavttut eai buorrán.
Girječálliid ja dutkiid reakšuvnnat govvidit 2000-logu
sámegirjjálašvuođa eahpesihkkaris dili. Nuorra prosa
čállit váilot oalát, ja sinmieldemaid romána- ja novealla
buvttadeapmige. Dikten lea girjjálašvuođa surggiin
deháleamos, muhto dasge leat unnan diktačállit geat
almmustahttet jeavddalaččat. Boarrásut buolvva girje
čállit leat čáhkkemin, go fas nuorra čeahpit orrot sik-
temin (maid) eará surggiide: musihkka- dahje filbma-
dahkkin, muhtimat teáhtera beallái.
Leigo ”oarjemáilmmi” girjjálašvuođasuorgi sámiid gask
kas nappo dušše fal geahččaladdanprošeakta, man vál
doálbmoga skuvlalágádusa čađa gállán sámi intellek
tuálat geahččaledje duššiid gilvit kultuvrii, mii lei árbe
Veli-Pekka Lehtola
Dego livččen oaidnán iežan
Sámi girjjálašvuohta ođđa jahkeduháhis
”Golleáigge” nappo 1980- ja 1990-logu sámegirječállit
leat hállan juobe sámegirjjálašvuođa kriisa birra. Rauni
Magga Lukkari mielas sámegirjjálašvuohta lea bázahal-
lan eará dáiddasurggiin, go olggobeale olbmot eai ádde
giela ja sámit ieža eai loga girjjálašvuođa. Su mielde sá-
mit leat hilgumin ovddit sohkabuolvva árbbi sátneduo-
ji buohta, go váldet atnui menddo áŋgirit ođđaáigásaš
vugiid.
Kirste Paltto duskkástuvvan oaivila mielde kriisa vuođ
đosivvan leat sámegielat girjjálašvuođa guhkesáigásaš
váttisvuođat, mat laktásit almmuheapmái. Su mielas
máŋggain eará eamiálbmogiin lea muhtin muddui juo-
be álkit dilli: ”- - ovdamearkka dihte Davvi-Amerihkás
ássi eamiorrut čállet eanaš eaŋgalasgillii ja ožžot ná ol-
lu eanet lohkkiid girjjálaš dujiidasaset”. Girjjálašvuođa
dutki Harald Gaski lea árvalan, ahte leago sámegirjjálaš